Sibelius-Akatemian tohtoriopas: Johdanto

Tervetuloa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulujen oppaaseen!

Sibelius-Akatemian tohtoriopas on jatko-opiskelijoiden, tohtorikoulun henkilökunnan sekä jatkotutkintojen tarkastajien tietopaketti tohtoriopinnoista ja tohtorikoulun toiminnasta. Opas yhdistää aiemmin erilliset DocMus- ja MuTri-käsikirjat.

Sibelius-Akatemialla on kaksi tohtorikoulua: DocMus-tohtorikoulu on klassisen musiikin osaston, sävellyksen ja musiikinteorian sekä kirkkomusiikin tohtorikoulutusyksikkö ja MuTri-tohtorikoulu Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin musiikin osaston tohtorinkoulutusyksikkö.

Tohtorikoulujen opiskelijoista merkittävä osa suorittaa opintojaan taiteilijakoulutuksessa, jonka opinnäyte koostuu tavallisimmin usean konsertin sarjasta sekä tutkielmasta. Taiteilijakoulutuksesta valmistunut muusikkotohtori on ensisijaisesti etevä taiteilija ja oman taiteenalansa erityisosaaja. Opintojensa aikana hän voi myös kehittää valmiuksiaan toimia oman alansa erityiskysymyksiin perehtyneenä pedagogina, luennoitsijana, tiedontuottajana, neuvonantajana ja keskustelunkäynnistäjänä. 

Tutkijakoulutus johtaa perinteiseen väitöskirjaan, joka voi olla monografia tai koostua tieteellisistä artikkeleista. Opintojensa aikana tutkijakoulutettava perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa, sen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin. Perinteisten tiedeyliopiostojen tapaan opiskelija saavuttaa tutkimusalansa piirissä valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. 

Soveltajakoulutuksessa (ent. kehittäjäkoulutus) valmistetaan useista erilaisista osioista koostuva opinnäytekokonaisuus. Tohtorintutkinto suoritetaan erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikinalan erityiskysymykseen. Tutkinto painottuu joko taiteellisesti tai tieteellisesti. Koulutuksen tavoitteena on kehittää uusia, musiikin alalla soveltamiskelpoisia valmiuksia ja tuotoksia. Tutkinnon tekijä kasvaa  alansa erityisasiantuntijaksi ja tuottaa sille uusia ja testattuja menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä.

Ohjeelliset suoritusajat ovat tohtorintutkinnolle 4–5 vuotta ja lisensiaatintutkinnolle 2,5–3 vuotta.

Tohtorikouluista valmistuneet toimivat esiintyvinä taiteilijoina, tutkijoina ja opettajina, erilaisten kehityshankkeiden suunnittelijoina ja toteuttajina sekä asiantuntijoina kotimaisissa ja kansainvälisissä koulutuksen ja sen organisoinnin sekä opin- ja taidonnäytteiden tarkastamisen tehtävissä ja hallintotehtävissä festivaaleissa, musiikkikilpailuissa sekä kulttuuri-instituutioissa. Valmistuneet tohtorit ovat yleensä työllistyneet hyvin (ks. Tuire Kuusen ja Ulla Pohjannoron valmistama selvitys).

Tohtorikoulutuksen historiaa

Sibelius-Akatemian jatko-opiskelujärjestelmä luotiin 1980-luvun alkupuolella, ja ensimmäiset tohtorit valmistuivat 1990.

DocMus-tohtorikoulun esimuoto aloitti toimintansa solistisen osaston jatkokoulutusprojektina syksyllä 1988. Seuraava askel oli erillisen solistisen osaston jatkokoulutuslinjan perustaminen 1994. Linja itsenäistyi vuoden 1999 alusta, saaden samalla  nimen DocMus – Esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorikoulutusyksikkö. Syksyllä 2011 syntyi DocMus-tohtorikoulu, kun vanhaan DocMus-yksikköön liitettiin kirkkomusiikin sekä sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmien tohtorikoulutukset osana osastouudistusta. DocMus-tohtorikoulun edeltäjä DocMus-yksikkö  on ollut kahdesti, 1999–2000 ja 2001–2003, opetusministeriön nimeämä korkealaatuisen koulutuksen yksikkö.  

MuTrin alojen jatkokoulutus oli jakautunut eri osastojen alaisuuteen vuoteen 2012 asti. Silloin osastouudistuksen yhteydessä musiikkikasvatuksen, jazzin, kansanmusiikin, musiikkiteknologian ja taidehallinnon jatkokoulutuksesta muodostettiin MuTri-tohtorikoulu. Kansanmusiikin aineryhmä oli aloitteellinen Kansanmusiikin ja populaarimusiikin tohtorikoulun käynnistämisessä 2003. Se sai opetusministeriön rahoitusta vuoteen 2011 asti.

Taideyliopisto oli mukana nyt jo lakanneissa verkostomaisissa MuTo- ja TahTO-tohtoriohjelmissa. Nämä syntyivät DocMus-yksikön VEST-tohtorikoulun jakautuessa kahtia 2012. Valtakunnallisen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma (VEST) käynnistyi yhtenä ensimmäisistä tohtorikouluista opetusministeriön nelivuotisella rahoituksella 1995. VEST sai  sittemmin useita jatkokausia. Vuonna 2015 tohtoriohjelmajärjestelmän ylläpito siirtyi yliopistojen vastuulle osaksi niiden perusrahoitusta.