Oppaat: Sibelius-Akatemian tohtoriopas: Tutkijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen arviointiohje

TUTKIJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ARVIOINTIOHJE

1.1. TUTKIJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ARVIOINTIOHJE

1.1.1. Yleistä

Tutkijakoulutuksessa opin- ja taidonnäyte on väitöskirja. Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys Sibelius-Akatemiassa edustetulta tutkimusalalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko

monografia tai
artikkeliväitöskirja.

Monografiaväitöskirja muodostaa tutkimuskysymystensä määrittämän yhtenäisen, riittävän laajan ja mielekkäästi rajatun kokonaisuuden.

Artikkeliväitöskirjaan tulee kuulua 3–5 vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä, samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevää artikkelia, joissa tekijän on oltava päävastuullinen kirjoittaja ja väittelijän itsenäinen osuus on osoitettavissa. Artikkelien lukumäärä määräytyy tutkimusprojektin luonteen ja artikkelien laatimisen edellyttämän työmäärän mukaan. Artikkeliväitöskirjaan tulee myös kuulua yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Jo julkaistut tai julkaistaviksi hyväksytyt artikkelit toimitetaan arviointiin ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista. Tästä mahdollisesti aiheutuva lievä päällekkäisyys tai toisto on sallittua artikkeliväitöskirjassa. Muilta osin artikkeliväitöskirjaan sovelletaan samoja kriteerejä kuin monografiaväitöskirjaan. Artikkeliväitöskirjan arvioija esittää lausunnossaan oman arvionsa kokonaisuuden tieteellisestä tasosta riippumatta siitä, onko artikkelit jo julkaistu.

1.1.2. Opin- ja taidonnäytteen arvioinnin vaiheet tutkijakoulutuksessa

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen julkista tarkastustilaisuutta ja työn painatusta, että väitöskirjan käsikirjoitus täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen tieteellinen taso on riittävä.

Varsinaisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin esitarkastusprosessin perusteella muokattu väitöskirja täyttää tieteelliset ja muodolliset vaatimukset ja kuinka hyvin väittelijä puolustaa lopullista väitöskirjaa suullisesti julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää väitöskirjan esitarkastajat sekä kieliasun tarkastajat. Esitarkastajia pitää olla vähintään kaksi, heidän tulee olla riittävän perehtyneitä kyseisen opin- ja taidonnäytteen alaan ja heidän tulee olla tohtorintutkinnon suorittaneita.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine esitarkastajien lausuntoon.

Mikäli esitarkastajan lausunnossa ei puolleta tarkastusluvan myöntämistä työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi, esitarkastusmenettely raukeaa ilman erillistä päätöstä. Tohtoriopiskelija voi kuitenkin viedä asian ratkaistavaksi Sibelius-Akatemian johtokuntaan, joka päättää, jatkuuko vai raukeaako tarkastusprosessi. Esitarkastusmenettelyn rauettua tohtoriopiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun opin- ja taidonnäytettä on muokattu hylkäävien lausuntojen perusteella ja opintojen vastuullinen ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Sibelius-Akatemian johtokunta myöntää opin- ja taidonnäytteen tarkastusluvan esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan lausuntojen perusteella. Samalla kun johtokunta myöntää tarkastusluvan, se nimeää vastaväittäjän tai -väittäjät. Heidän tulee olla tohtoritutkinnon suorittaneita sekä riittävän perehtyneitä kyseisen opin- ja taidonnäytteen alaan. Johtokunta nimeää myös tarkastustilaisuuden valvojan.

Kun johtokunta on myöntänyt tarkastusluvan, väitöskirja tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Ks. Tarkastustilaisuuden ohje.

Tarkastustilaisuuden jälkeen vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat väitöskirjasta kirjallisen, allekirjoitetun lausuntonsa arvosanaehdotuksineen Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

1.1.3. Opin- ja taidonnäytteen arviointi tutkijakoulutuksessa

Arvioijat arvioivat opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Arviointiperusteet kohdistuvat yhtenäisesti koko opin- ja taidonnäytteeseen ja kaikkiin sen osioihin.

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa tohtoriopiskelijalle

kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
kyky integroitua osaksi kansainvälisen tutkijayhteisön toimintaa sekä
kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

Arviointikriteerit

Hyväksyttävä väitöskirja perustuu itsenäiseen tutkimukseen, sisältää uutta tietoa ja vastaa selkeästi argumentoiden tutkimuskysymyksiin. Sen laatu täyttää riittävästi tohtorintutkinnon väitöskirjan vaatimukset.	Kiittäen hyväksyttävä väitöskirja perustuu itsenäiseen tutkimukseen, sisältää uutta tietoa ja vastaa perusteellisesti argumentoiden tutkimuskysymyksiin. Sen laatu täyttää ansiokkaasti tohtorintutkinnon väitöskirjan vaatimukset.
Väitöskirja on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu kokonaisuus, josta käy riittävästi ilmi aiheen ja tavoitteiden, tutkimuskysymysten, menetelmien, tulosten ja johtopäätösten yhteys.	Väitöskirja on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu kokonaisuus, josta käy selkeästi ilmi aiheen ja tavoitteiden, tutkimuskysymysten, menetelmien, tulosten ja johtopäätösten yhteys.
Väitöskirjan aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on riittävää tutkimuksellista merkitystä. Arvioinnissa voidaan myös huomioida merkitys taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.	Väitöskirjan aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on huomattavaa tutkimuksellista merkitystä. Arvioinnissa voidaan myös huomioida merkitys taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.
Väitöskirja on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan tutkimusperinteeseen.	Väitöskirja on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan tutkimusperinteeseen, ja se näkemyksellisesti uudistaa alaa.
Tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty johdonmukaisesti ja luotettavasti.	Tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin erityisen sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty kiitettävän johdonmukaisesti ja luotettavasti.
Väitöskirja on rakentavan kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen sekä oman työn tutkimukselliseen toteutukseen, tuloksiin ja niiden merkitykseen.	Väitöskirja on ansiokkaalla tavalla rakentavan kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen sekä oman työn tutkimukselliseen toteutukseen, tuloksiin ja niiden merkitykseen.
Väitöskirja on viestinnältään selkeää. Aiempi tutkimus, teoria, menetelmät, aineistot ja lähteet on johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.	Väitöskirja on viestinnältään erittäin selkeää. Aiempi tutkimus, teoria, menetelmät, aineistot ja lähteet on kiitettävän johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
Väitöskirja noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia tutkimuskäytänteitä. Tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty riittävästi.	Väitöskirja noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia tutkimuskäytänteitä. Tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty kiitettävästi.
Jos väitöskirjaan sisältyy yhteistyönä toteutettuja osia (kuten yhteisjulkaisuja), tekijän asema päävastuullisena tutkijana on selvästi osoitettu.	Jos väitöskirjaan sisältyy yhteistyönä toteutettuja osia (kuten yhteisjulkaisuja), tekijän asema päävastuullisena tutkijana on selvästi osoitettu.
Väitöskirjan tekijä on puolustanut väitöskirjaa julkisessa tarkastustilaisuudessa onnistuneesti.	Väitöskirjan tekijä on puolustanut väitöskirjaa julkisessa tarkastustilaisuudessa erityisen näkemyksellisesti.

1.1.4. Esitarkastus ja esitarkastuslausunto

Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen julkista tarkastustilaisuutta ja työn painatusta, että väitöskirjan käsikirjoitus täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen tieteellinen taso on riittävä. Esitarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän väitöskirjan kriteerejä lukuun ottamatta väitöskirjan puolustamista julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, kun he ovat vastaanottaneet käsikirjoituksen. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Allekirjoitettu lausunto (lausunnot) toimitetaan tohtorikoulun toimistoon.

Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Esitarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoonsa korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin käsikirjoituksen puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Korjausehdotuksia voivat olla esimerkiksi kohtuullisella työllä hankittu lisäaineisto tai lisäperehtyminen tutkimuskirjallisuuteen. Esitarkastuslausunnon tulee olla hylkäävä, mikäli käsikirjoitus ei täytä hyväksyttävän väitöskirjatutkimuksen kriteereitä.

On toivottavaa, että lausunnon yhteenveto sisältää seuraavat:

lyhyt kuvaus tutkimuksen luonteesta
tärkeimmät tulokset ja suurimmat ansiot
käsikirjoituksen laatu
yleinen kuvaus todetuista puutteista ja niiden korjaamisesta.

Lausunnon lopussa tarkastajan on ilmaistava yksiselitteisesti, ehdottaako hän käsikirjoituksen hyväksymistä vai hylkäämistä. Esitarkastaja voi halutessaan liittää lausuntoonsa tohtoriopiskelijalle toimitettavan erillisen listan puutteista ja virheistä. Tästä tulee mainita esitarkastuslausunnossa.

1.1.5. Tarkastus ja vastaväittäjän lausunto

Varsinaisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida kuinka hyvin esitarkastusprosessin perusteella muokattu väitöskirja täyttää tieteelliset ja muodolliset vaatimukset ja kuinka hyvin väittelijä puolustaa lopullista väitöskirjaa suullisesti julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän ja kiittäen hyväksyttävän väitöskirjan kriteerejä.

Tarkastustilaisuuden jälkeen vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat väitöskirjasta kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus ja ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä ja sille arvosanaa tai sen hylkäämistä. Lausunto ei saa olla ehdollinen. Oikeusturvasyistä vastaväittäjä ei saa lausunnossaan esittää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan kritiikkiä, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa. Jos vastaväittäjiä on useita, he voivat antaa kukin oman lausuntonsa tai yhteisen lausunnon.

Arvosanaksi voidaan ehdottaa ”hyväksytty” tai, kun väitöskirja kiistatta täyttää sen kannalta relevantit arviointikriteereissä kuvatut korkeatasoisuuden vaatimukset, arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”. Arvosana kiittäen hyväksytty ja arvosana hylätty edellyttävät pääsääntöisesti, että jokainen vastaväittäjä ehdottaa kyseistä arvosanaa. Arvosanaehdotus tehdään tilaisuuden valvojan johdolla.

Tarkastuslausunto toimitetaan tohtorikoulun toimistoon tarkastustilaisuuden jälkeen, viimeistään kuukauden kuluessa.

1.1.6. Lisätietoja

Tämä ohje on osa Sibelius-Akatemian Tohtoriopasta. Tohtorioppaasta löytyy tohtorikoulutusta ja sen opin- ja taidonnäytettä koskevia lisätietoja.

Tämä ohje tulee voimaan 29.05.2023 ja koskee kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita tohtoriopiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä.