Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on tieteellinen tai taiteellinen. Tutkinnon sisällöllinen ydin on nimeltään kehittämiskohde. Opin- ja taidonnäyte muodostuu kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista niin kuin alla määritellään, kuitenkin sellaisella tavalla, joka on tarkoituksenmukainen kehittämiskohteen luonteen kannalta.
Soveltajakoulutuksesta valmistunut tohtori on harjaantunut korkeatasoisten uusien tuotosten kuten sovellusten, menetelmien, käytäntöjen, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen. Työnsä tieteellisen tai taiteellisen suuntautuneisuuden mukaisesti hän on hankkinut yhdistelmän korkeatasoisia tieteellisiä, taiteellisia, metodisia, pedagogisia ja teknisiä valmiuksia. Soveltajatohtori on perehtynyt tiedon keräämiseen, kriittiseen arviointiin, tuottamiseen ja soveltamiseen tyypillisesti monimediaisessa ympäristössä. Hän on kouliutunut yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, sekä omimmalla alallaan että alansa rajat ylittäen. Hänellä on valmius viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.
Opin- ja taidonnäytteen keskeinen sisältö
Opin- ja taidonnäytteen tulokset koostuvat yleensä kolmea eri abstraktiotasoa edustavista tuotoksista seuraavasti:
Kehittämistyön tulosten koetteleminen
Kehittämistyöhön liittyy syntyvien tulosten sovellettavuuden sekä hankittujen tietojen ja taitojen koetteleminen. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi dokumentoidut järjestelyt, joissa valmistuvia tuotoksia sovelletaan kokeiluvaiheessa käytäntöön, sekä vertaisarvioidut julkaisut. Selvitys tästä osuudesta on liitettävä opin- ja taidonnäytteeseen.
Opin- ja taidonnäytteeseen sisältyvä yhteenvetoraportti.
Opin- ja taidonnäytteen tulee muun siihen sisällytettävän materiaalin ohella sisältää yhteenvetoraportti, jossa kuvataan, miten kehittämistyö on tapahtunut. Raportissa kuvattavia seikkoja ovat esimerkiksi hankkeen lähtökohdat, taustaoletukset ja tavoitteet,
aihepiirin parissa aiemmin tehty työ ja hankkeen suhde siihen sekä menetelmät, joita on hyödynnetty haluttuun päämäärään pääsemiseksi. Myös kehittämiskohteen koettelu on luontevaa kuvata raportissa. Lisäksi siinä tulee antaa selvitys siitä, miten opin- ja taidonnäytteen muut osiot liittyvät hankkeeseen ja miten osiot muodostavat kokonaisuuden.
Opin- ja taidonnäytteen tai raportin rakenteen ei tarvitse noudattaa yllä esitettyä järjestystä.
Opin- ja taidonnäytteen tarkastaminen muodostuu kahdesta vaiheesta: (1) esitarkastuksesta ja (2) tarkastustilaisuudesta. Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että hankkeen taso on riittävä.
Soveltajakoulutuksessa suoritettavan tutkinnon esitarkastamisen erityispiirteenä on se, että opin- ja taidonnäytteeseen voi kuulua yksittäissuorituksina toteutettavia osioita, jotka on esitarkastettu jo ennen varsinaista esitarkastusprosessia. Tällainen osio, kuten esimerkiksi konsertti, esitarkastetaan sen suorituksen yhteydessä, ja osio on tämän jälkeen lopullisesti esitarkastettu. Muiden osioiden esitarkastajat voivat halutessaan tutustua yksittäissuorituksina jo toteutettujen osioiden esitarkastuslausuntoihin, jotka toimitetaan heille pyydettäessä.
Akateeminen neuvosto määrää opin- ja taidonnäytteen esitarkastajiksi henkilöt, joilla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset, taiteelliset tai muut arviointiin tarvittavat ansiot. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut tutkinnon ohjaajana. Esitarkastajat antavat kolmen kuukauden kuluessa perustellun kirjallisen lausunnon muista kuin yksittäissuorituksina jo tarkastetuista osioista. Lausunto osoitetaan akateemiselle neuvostolle ja toimitetaan asian esittelijälle. Akateeminen neuvosto myöntää tarkastusluvan esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan toimittamien lausuntojen perusteella.
Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Tarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoonsa korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin käsikirjoituksen puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Esitarkastaja voi ehdottaa puoltavassa lausunnossaan vain korjauksia ja lisäyksiä, jotka ovat helposti sisällytettävissä opin- ja taidonnäytteeseen.
Esitarkastuslausunnon tulisi ottaa kantaa seuraaviin seikkoihin:
On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat osiot:
Lausunnon lopussa esitarkastaja ilmaisee kantansa siitä, onko työ valmis julkisesti tarkastettavaksi. Esitarkastaja voi halutessaan liittää lausuntoonsa tutkinnonsuorittajalle toimitettavan listan pienistä puutteista ja virheistä. Tämä tulee mainita esitarkastuslausunnossa.