SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE
Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on tieteellinen tai taiteellinen. Tutkinnon sisällöllinen ydin on nimeltään kehittämiskohde. Opin- ja taidonnäyte muodostuu kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista niin kuin alla määritellään, kuitenkin sellaisella tavalla, joka on tarkoituksenmukainen kehittämiskohteen luonteen kannalta.
Soveltajakoulutuksesta valmistunut tohtori on harjaantunut korkeatasoisten uusien tuotosten kuten sovellusten, menetelmien, käytäntöjen, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen. Työnsä tieteellisen tai taiteellisen suuntautuneisuuden mukaisesti hän on hankkinut yhdistelmän korkeatasoisia tieteellisiä, taiteellisia, metodisia, pedagogisia ja teknisiä valmiuksia. Soveltajatohtori on perehtynyt tiedon keräämiseen, kriittiseen arviointiin, tuottamiseen ja soveltamiseen tyypillisesti monimediaisessa ympäristössä. Hän on kouliutunut yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, sekä omimmalla alallaan että alansa rajat ylittäen. Hänellä on valmius viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.
Opin- ja taidonnäytteen keskeinen sisältö
Opin- ja taidonnäytteen tulokset koostuvat yleensä kolmea eri abstraktiotasoa edustavista tuotoksista seuraavasti:
Ensimmäisen tason tuotokset ovat luonteeltaan immateriaalisia ja abstrakteja. Tällä tasolla käsitteellistetään kehittämistyön keskeinen anti, kuten ne uudet teoreettiset innovaatiot, tiedot, taidot, valmiudet ja näkemykset, jotka on kehitetty hankkeen kuluessa.
Toisella tasolla abstraktit tuotokset artikuloituvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten uusiksi menetelmiksi, käytännöiksi, sovelluksiksi tai toimintasuosituksiksi.
Kolmannen tason muodostavat konkreettiset tuotokset, jotka on kehitetty hankkeen käytännölliseen toteuttamiseen tai demonstroimiseen. Tällaisia tuotoksia ovat esimerkiksi artikkelit, oppimateriaali, nuottieditiot, äänitteet, opetusnäytteet, konsertit, sävellykset, soittimet, laitteet, multimediaesitykset ja tietokoneohjelmat.
Kehittämistyön tulosten koetteleminen
Kehittämistyöhön liittyy syntyvien tulosten sovellettavuuden sekä hankittujen tietojen ja taitojen koetteleminen. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi dokumentoidut järjestelyt, joissa valmistuvia tuotoksia sovelletaan kokeiluvaiheessa käytäntöön, sekä vertaisarvioidut julkaisut. Selvitys tästä osuudesta on liitettävä opin- ja taidonnäytteeseen.
Opin- ja taidonnäytteeseen sisältyvä yhteenvetoraportti.
Opin- ja taidonnäytteen tulee muun siihen sisällytettävän materiaalin ohella sisältää yhteenvetoraportti, jossa kuvataan, miten kehittämistyö on tapahtunut. Raportissa kuvattavia seikkoja ovat esimerkiksi hankkeen lähtökohdat, taustaoletukset ja tavoitteet,
aihepiirin parissa aiemmin tehty työ ja hankkeen suhde siihen sekä menetelmät, joita on hyödynnetty haluttuun päämäärään pääsemiseksi. Myös kehittämiskohteen koettelu on luontevaa kuvata raportissa. Lisäksi siinä tulee antaa selvitys siitä, miten opin- ja taidonnäytteen muut osiot liittyvät hankkeeseen ja miten osiot muodostavat kokonaisuuden.
Opin- ja taidonnäytteen tai raportin rakenteen ei tarvitse noudattaa yllä esitettyä järjestystä.
OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTUS
Opin- ja taidonnäytteen tarkastaminen muodostuu kahdesta vaiheesta: (1) esitarkastuksesta ja (2) tarkastustilaisuudesta. Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että hankkeen taso on riittävä.
Soveltajakoulutuksessa suoritettavan tutkinnon esitarkastamisen erityispiirteenä on se, että opin- ja taidonnäytteeseen voi kuulua yksittäissuorituksina toteutettavia osioita, jotka on esitarkastettu jo ennen varsinaista esitarkastusprosessia. Tällainen osio, kuten esimerkiksi konsertti, esitarkastetaan sen suorituksen yhteydessä, ja osio on tämän jälkeen lopullisesti esitarkastettu. Muiden osioiden esitarkastajat voivat halutessaan tutustua yksittäissuorituksina jo toteutettujen osioiden esitarkastuslausuntoihin, jotka toimitetaan heille pyydettäessä.
Akateeminen neuvosto määrää opin- ja taidonnäytteen esitarkastajiksi henkilöt, joilla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset, taiteelliset tai muut arviointiin tarvittavat ansiot. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut tutkinnon ohjaajana. Esitarkastajat antavat kolmen kuukauden kuluessa perustellun kirjallisen lausunnon muista kuin yksittäissuorituksina jo tarkastetuista osioista. Lausunto osoitetaan akateemiselle neuvostolle ja toimitetaan asian esittelijälle. Akateeminen neuvosto myöntää tarkastusluvan esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan toimittamien lausuntojen perusteella.
ESITARKASTUSLAUSUNTO
Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Tarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoonsa korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin käsikirjoituksen puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Esitarkastaja voi ehdottaa puoltavassa lausunnossaan vain korjauksia ja lisäyksiä, jotka ovat helposti sisällytettävissä opin- ja taidonnäytteeseen.
Esitarkastuslausunnon tulisi ottaa kantaa seuraaviin seikkoihin:
opin- ja taidonnäytteen taso, tavoitteiden selkeys, käytettyjen menetelmien valinta ja hallinta sekä saavutettujen tulosten johdonmukaisuus
tulosten asema omalla alallaan ja tuotosten käytännön merkitys niiden sovellettavuuden kannalta
opin- ja taidonnäytteen johdonmukaisuus
kehittämiskohteen alan ja sitä käsittelevän kirjallisuuden tuntemus ja hyödyntäminen
tutkimuseettisten normien ja hyvien tutkimuskäytänteiden noudattaminen
kieliasu
tutkinnonsuorittajan oman panoksen riittävyys silloin, kun hankkeeseen sisältyy yhteisjulkaisuja tai muita yhteistyönä toteutettuja osioita.
On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat osiot:
lyhyt kuvaus hankkeen luonteesta
tärkeimmät tulokset ja suurimmat ansiot
opin- ja taidonnäytteen laatu
todetut puutteet sekä mahdollisuudet niiden korjaamiseksi.
Lausunnon lopussa esitarkastaja ilmaisee kantansa siitä, onko työ valmis julkisesti tarkastettavaksi. Esitarkastaja voi halutessaan liittää lausuntoonsa tutkinnonsuorittajalle toimitettavan listan pienistä puutteista ja virheistä. Tämä tulee mainita esitarkastuslausunnossa.
OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN TARKASTAJILLE
1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE
Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on tieteellinen tai taiteellinen. Tutkinnon sisällöllinen ydin on nimeltään kehittämiskohde. Opin- ja taidonnäyte muodostuu kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista niin kuin alla määritellään, kuitenkin sellaisella tavalla, joka on tarkoituksenmukainen kehittämiskohteen luonteen kannalta.
Soveltajakoulutuksesta valmistunut tohtori on harjaantunut korkeatasoisten uusien tuotosten, kuten sovellusten, menetelmien, käytäntöjen, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen. Työnsä tieteellisen tai taiteellisen suuntautuneisuuden mukaisesti hän on hankkinut yhdistelmän korkeatasoisia tieteellisiä, taiteellisia, metodisia, pedagogisia ja teknisiä valmiuksia. Soveltajatohtori on perehtynyt tiedon keräämiseen, kriittiseen arviointiin, tuottamiseen ja soveltamiseen tyypillisesti monimediaisessa ympäristössä. Hän on kouliutunut yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, sekä omimmalla alallaan että alansa rajat ylittäen. Hänellä on valmius viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.
Opin- ja taidonnäytteen keskeinen sisältö
Opin- ja taidonnäyte koostuu yleensä kolmea eri abstraktiotasoa edustavista tuotoksista seuraavasti:
(1) Ensimmäisen tason tuotokset ovat luonteeltaan immateriaalisia ja abstrakteja. Tällä tasolla käsitteellistetään kehittämistyön keskeinen anti, kuten ne uudet teoreettiset innovaatiot, tiedot, taidot, valmiudet ja näkemykset, jotka on kehitetty hankkeen kuluessa.
(2) Toisella tasolla abstraktit tuotokset artikuloituvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten uusiksi menetelmiksi, käytännöiksi, sovelluksiksi tai toimintasuosituksiksi.
(3) Kolmannen tason muodostavat konkreettiset tuotokset, jotka on kehitetty hankkeen käytännölliseen toteuttamiseen tai demonstroimiseen. Tällaisia tuotoksia ovat esimerkiksi artikkelit, oppimateriaali, nuottieditiot, äänitteet, opetusnäytteet, konsertit, sävellykset, soittimet, laitteet, multimediaesitykset ja tietokoneohjelmat.
Kehittämistyön tulosten koetteleminen
Kehittämistyöhön liittyy syntyvien tulosten sovellettavuuden sekä hankittujen tietojen ja taitojen koetteleminen. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi dokumentoidut järjestelyt, joissa valmistuvia tuotoksia sovelletaan kokeiluvaiheessa käytäntöön, sekä vertaisarvioidut julkaisut. Selvitys tästä osuudesta on liitettävä opin- ja taidonnäytteeseen.
Opin- ja taidonnäytteeseen sisältyvä yhteenvetoraportti
Opin- ja taidonnäytteen tulee muun siihen sisällytettävän materiaalin ohella sisältää yhteenvetoraportti, jossa kuvataan, miten kehittämistyö on tapahtunut. Raportissa kuvattavia seikkoja ovat esimerkiksi hankkeen lähtökohdat, taustaoletukset ja tavoitteet, aihepiirin parissa aiemmin tehty työ ja hankkeen suhde siihen sekä menetelmät, joita on
hyödynnetty haluttuun päämäärään pääsemiseksi. Myös kehittämiskohteen koettelu on luontevaa kuvata raportissa. Lisäksi siinä tulee antaa selvitys siitä, miten opin- ja taidonnäytteen muut osiot liittyvät hankkeeseen ja miten osiot muodostavat kokonaisuuden.
Opin- ja taidonnäytteen tai raportin rakenteen ei tarvitse noudattaa yllä esitettyä järjestystä.
2. OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN TARKASTAMINEN
Akateeminen neuvosto myöntää luvan julkisen tarkastustilaisuuden järjestämiseen esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan toimittamien lausuntojen perusteella. Opin- ja taidonnäytteen tarkastus tapahtuu julkisessa tarkastustilaisuudessa.
Soveltajakoulutuksessa suoritettavan tutkinnon tarkastamisen erityispiirteenä on se, että opin- ja taidonnäytteeseen voi kuulua aiemmin yksittäissuorituksina tarkastettuja osioita. Yksittäiset osiot, kuten esimerkiksi konsertit, opetusnäytteet ja demonstraatiot, tarkastetaan osion suorituksen yhteydessä, ja osio on tämän jälkeen lopullisesti tarkastettu. Yksittäissuorituksina toteutettujen osioiden tarkastuslausunnot toimitetaan julkisen tarkastustilaisuuden tarkastajalle pyydettäessä. Nämä lausunnot liitetään mukaan Akateemiselle neuvostolle toimitettavaan aineistoon, ja ne vaikuttavat neuvoston määräämään kokonaisarvosanaan.
Akateeminen neuvosto määrää tarkastustilaisuuteen yhden tai useampia tarkastajia. Tarkastajat voivat yhdessä tilaisuuden valvojan kanssa sopia opin- ja taidonnäytteen arvioinnin käsittelytavasta. Tarkastajat voivat halutessaan kirjoittaa yhteislausunnon.
3. TARKASTUSLAUSUNTO
Tarkastajat antavat perustellun kirjallisen lausunnon muista kuin yksittäissuorituksina jo tarkastetuista osioista kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnon tulee sisältää myös arvio tutkinnonsuorittajan puolustautumisesta tarkastustilaisuudessa. Tarkastuslausunnossaan tarkastaja voi esittää ainoastaan sellaista kritiikkiä, johon tutkinnonsuorittajalla on ollut tilaisuus vastata tarkastustilaisuudessa.
On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat osiot:
Lausunnon lopussa tarkastaja ehdottaa opin- ja taidonnäytteen hyväksymistä sekä arvosanaa tai opin- ja taidonnäytteen hylkäämistä.
Lausunto osoitetaan Akateemiselle neuvostolle ja toimitetaan asian esittelijälle.
4. ARVOSANAN MÄÄRÄÄMINEN
Arvosanatoimikunta, joka kokoontuu mahdollisimman pian tarkastustilaisuuden jälkeen, ehdottaa Akateemiselle neuvostolle työn hyväksymistä ja arvosanaa tai työn hylkäämistä.
Arvosanatoimikuntaan kuuluvat valvoja, tarkastaja tai tarkastajat sekä Akateemisen neuvoston nimeämä edustaja. Äänivaltaisia jäseniä ovat aina tarkastajat ja Akateemisen neuvoston nimeämä edustaja. Valvoja on äänivaltainen silloin, kun hän ei ole toiminut ohjaajana.
Arvosanatoimikunta ottaa arvosanaa ehdottaessaan huomioon myös aiemmin arvioiduista yksittäissuorituksista annetut lausunnot. Käytössä on kolme arvosanaa: ”hylätty”, ”hyväksytty” ja ”kiitoksella hyväksytty”. Viimeksi mainittu arvosana annetaan vain erityisen korkeatasoisesta opin- ja taidonnäytteestä. Arvosana kiitoksella hyväksytty edellyttää, että
Arvosanatoimikunnan ei tarvitse olla yksimielinen. Arvosanatoimikunnan ollessa erimielinen kukin äänivaltainen jäsen perustelee erikseen kirjallisesti oman näkemyksensä. Akateeminen neuvosto hyväksyy ja arvostelee opin- ja taidonnäytteen arvosanatoimikunnan ehdotuksen perusteella.