Sibelius-Akatemian tohtoriopas: V Sävellys: tutkielman esitarkastajan ohje

1. OPIN- JA TAIDONNÄYTTEESEEN KUULUVA TUTKIELMA

Taiteilijakoulutuksen tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu yksi sävellyskonsertti ja lisäksi sävellystyylistä ja -tekniikasta riippuen yksi tai kaksi vastaavanlaajuista taiteellista kokonaisuutta sekä tutkielma, joka on laajuudeltaan vähintään noin yksi kuudesosa opinnäytekokonaisuudesta (eli vastaa laajuudeltaan vähintään noin 25–30 opintopistettä).

Tutkielman tulee olla sisällöllisesti ja rakenteellisesti perusteltu, kieliasultaan viimeistelty kokonaisuus, joka mielekkäällä tavalla liittyy tutkinnon koulutuksellisiin, taiteellisiin ja tutkimuksellisiin päämääriin. Tutkielman on mahdollista liittyä taiteelliseen opinnäytteeseen (sävellysten muodostamaan kokonaisuuteen tai joihinkin sen osiin), jolloin tämä yhteys pitää avata. Jos tutkielma ei ilmeisellä tavalla käsittele taiteellisen opinnäytteen osana olevia sävellyksiä, lyhyt kuvaus taiteellisesta opinnäytteestä konserttiohjelmineen tulee liittää osaksi tutkielmaa.

Taiteilijakoulutuksen tutkielman ei tarvitse noudattaa perinteisen tutkimusjulkaisun mallia, mikäli tutkielmalle on mahdollista luoda muoto, joka palvelee paremmin sen ja tohtoritasoisen taiteilijakoulutuksen päämääriä. Opin- ja taidonnäytteen osana tarkastettavaa tutkielmaa ei kuitenkaan voida toteuttaa ilman riittävää tekstiosuutta, joka avaa käsiteltyä aihetta taiteen toimijoille ja akateemiselle yhteisölle. Tutkielman tekstiosuuden viitteellinen pituus on noin 40–100 sivua tai 25000 ± 9000 sanaa (liitteitä, kuvia tai mahdollisia multimediaosioita ei lasketa tähän mukaan).

2. ESITARKASTUSLAUSUNTO

Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluvan tutkielman esitarkastuslausunnossa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

Tutkielman aihe ja tavoite

• tutkielman, aihe, tavoite ja yhteys koko tutkinnon tavoitteisiin
• aiheen omaperäisyys, selkeys ja paikka taiteen ja tutkimuksen kentässä

Konteksti

• aihealueen tuntemus ja kyky sen pohjalta argumentaatioon
• myös mahdollisen omaan taiteelliseen työskentelyyn tai taiteilijuuteen liittyvän itsereflektion peilaaminen itseä laajempaan kontekstiin (pelkkä omakohtainen kuvailu tai raportointi ei riitä)

Lähestymis- ja käsittelytavan valinta, perustelu ja käyttö

• lähestymistavan, kuten tutkimusaineistoa ja analyysia koskevien menetelmien valinta ja tarkoituksenmukaisuus, esimerkiksi
  • kyky selvästi ilmaista, miten analyysin kohteena

oleva tutkimusaineisto ja/tai sitä vastaava (esim. filosofinen) viitekehys on valittu

• kyky kuvata analyysin eri vaiheet
• kyky selvästi ilmaista, miten tutkielmassa päädytään käytettävissä olevasta materiaalista johtopäätöksiin
• kyky kuvata itsereflektion kautta saadun materiaalin kerääminen ja käyttäminen tutkimusaineistona

Kokonaisuus

• rakenteen ja päättelyn johdonmukaisuus
• argumentoinnin ja yleisen pohdinnan kypsyys
• kieliasun moitteettomuus
• lähteiden valinnan onnistuneisuus ja kirjallisuusviitteiden käytön moitteettomuus.

Mikäli tutkielman esitarkastaa useampi kuin yksi henkilö, jokainen voi antaa oman lausunnon tai esitarkastajat voivat antaa yhteisen lausunnon, jonka kaikki esitarkastajat hyväksyvät.

Esitarkastuslausunnon on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Se ei saa olla ehdollinen. Esitarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoon korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin käsikirjoituksen puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Esitarkastaja voi ehdottaa puoltavassa lausunnossaan vain sellaisia korjauksia ja lisäyksiä, jotka ovat helposti sisällytettävissä kirjalliseen työhön.

Esitarkastuslausunto on annettava kahden kuukauden kuluttua siitä ajankohdasta, kun käsikirjoitus on lähetetty tarkastajille. Määräaikaan ei lueta heinäkuuta.

Lausunto osoitetaan johtokunnalle ja toimitetaan asian esittelijälle.