Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Sibelius-Akatemian tohtoriopas: Kirjallisen työn ulkoasu

Sibelius-Akatemian tohtoriopas on jatko-opiskelijoiden, tohtorikoulun henkilökunnan sekä jatkotutkintojen tarkastajien tietopaketti tohtoriopinnoista ja tohtorikoulun toiminnasta.

Asemointi

  • Ylä- ja alamarginaaleihin tarpeeksi tilaaylös n. 2 cm, alareunaan vähän enemmän. Sidontamarginaali on max. 1 cm leveämpi kuin kirjan ulkoreunan marginaali. Huom! sisäreunan marginaalin on oltava vähintään 2 cm.
  • Huomaa sivujen epäsymmetrisyyssidontamarginaali on parittomalla sivulla vasemmalla ja parillisella sivulla oikeallaei-keskitetyn sivunumeroinnin  paikka on sivun oikeassa tai vasemmassa laidassa. MS Word -ohjelmassa on olemassa oma toimintonsa tätä varten (ylä- ja alatunniste -välilehdessä Erilaiset parittomat ja parilliset sivut).
  • Tyylikäs tapa on ilmaista pääluvun paikka esimerkiksi ylämarginaalissaparillisella sivulla voi ollakirjan nimi ja parittomalla pääluku (ei välttämätönvaatii Word-osaamista).
  • Asemointi on sopeutettava kirjasintyyppiin ja -kokoon (myös kirjan kokoon): pieni kirjasinkoko vaatii kapeamman palstan kuin suuri.

Riviväli ja sisennykset

  • Riviväli on sopeutettava kirjasintyyppiin ja -kokoon: pieni kirjasinkoko sallii pienemmän rivivälin, suuri vaatii suuremman.
  • Yli kolmen rivin mittaiset lainaukset sisennetään. Tällöin voidaan käyttää myös hieman pienempää riviväliä. Lainauksien sisennys on syvempi kuin kappalesisennys. Sisennettäessä ei käytetä lainausmerkkejä.
  • Kappaleen alku sisennetään, ei kuitenkaan heti otsikon alla. (Kappaleiden välillä ei tällöin tule tyhjää riviä.) Sisennyksen tulee olla selvästi havaittava mutta kohtuullinen (korkeintaan kymmenen kirjainta; riippuu asemoinnista, rivivälistä ja kirjasinkoosta). Tässä mallissa voidaan harkiten käyttää kappaleita pidempien jaksojen erotteluun tyhjää riviä, jolloin tyhjän rivin jälkeen teksti alkaa vasemmalta, ilman sisennystä.
  • Kappalejako voi olla myös vasensuora-asettelu: kappaleet erotetaan toi­sistaan tyhjällä rivillä. (Tämä asettelu on uudempi käytäntö. Sen haittana on siitä usein seuraava kirjoittajan taipumus kirjoittaa liian pitkiä kappaleita. Sitä käytettäessä ei ole myöskään mahdollista erottaa tekstistä suurempia kokonaisuuksia tyhjällä rivillä. Lukija voi myös lukea kappaleita erottavan tyhjän rivin liian painokkaaksi, jolloin lukeminen muodostuu katkonaiseksi.)
  • Sisällys- ja lähdeluettelossa on sama riviväli kuin leipätekstissä.
  • Ei leski- ja orporivejä (yksinäinen rivi sivun lopussa tai alussa).
  • Mikäli käytät luetteloita, ne kirjoitetaan joko (1) ilman välimerkkejä isoilla alkukirjaimilla, (2) kokonaisina lauseina, joiden lopussa on pisteet (kuten tässä luvussa) tai (3) yhtenä lauseena, jolloin vasta luettelon lopussa on piste (ks. esim. luku "Microsoft Word -ohjelman käyttö taitossa"). Hyvä vaihtoehto on kuitenkin käyttää leipätekstin sisällä suluissa olevia numeroita (kuten edellä) tai aakkosia.

Otsikot

  • Otsikoissa voidaan käyttää eri kirjoitustapaa kuin leipätekstissä (isot kirjaimet, liha­vointi tms.), mutta tässä suhteessa kannattaa noudattaa harkintaa ja pidättyvyyttä.
    • Yksi hyvä käytäntö on, että otsikko on sans serif (groteskiilman kirjainten ”loppuväkäsiä”) ja leipäteksti serif (antiikvaväkäset) – tai päinvastoin.
    • Toinen tapatutkielman nimi ja pääotsikko isoilla kirjaimilla lihavoitunaerotetaan sitä seuraavasta tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Alemmantasoiset isoilla kirjaimillayksi tyhjä rivi. (Siis ennen otsikkoa kaksi tyhjää riviä, sen jälkeen yksi tyhjä rivi.)
  • Otsikot aloitetaan vasemmalta ja varustetaan halutessa eritasoisin indeksinumeroin (2, 3.4 ja 2.4.1).
  • Otsikon ja indeksinumeron jälkeen ei tule pistettä.
  • Pääluvut aloitetaan uudelta sivulta.
  • MS Officella taitettaessa otsikoissa kannattaa käyttää tyylejä tai kenttiä, joihin määritellään eritasoisten otsikkojen kirjasimet, indeksointi sekä niiden ylä- ja alapuolella jäävät tilat (ilman, että lisätään käsin tyhjiä rivejä otsikoiden jälkeen tai ennen niitä).

Taulukot, nuottiesimerkit, kuviot, kuvat

Taulukot, nuottiesimerkit, kuvat ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin kukin omaksi sarjakseen. Huom. jokaiseen taulukkoon, kuvioon ym. tulee viitata tekstissä (ks. nuottiesimerkki 774). Kuviot, taulukot ja nuottiesimerkit yms. numeroidaan kukin erikseen juoksevasti kirjoituksen alusta loppuun (KUVIO 1, KUVIO 2 jne.), ei (yleensä) tekstilukujen mukaan.

Kuvion selostetekstit sijoitetaan kuvion alapuolelle – koska ajatellaan, että kuva selittää itsensä. Taulukon ja nuottiesimerkin seloste asemoidaan näiden yläpuolelle. Selostetekstit laaditaan huolellisesti siten, että kuvio ja taulukko voidaan lukea sellaisinaan, ilman perehtymistä leipätekstiin. Tarpeen mukaan selostetekstiin liitetään lähde. Sanat KUVIO ja TAULUKKO kirjoitetaan selostetekstissä yleensä isoilla kirjaimilla, kursiivilla tai ne lihavoidaan. Taulukon leveydeksi suositellaan varsinaisen tekstin leveyttä.