Kun jatko-opiskelijat hakevat apurahoja, avustuksia ja työskentelyrahoitusta (seuraavassa ”apuraha”), heidän ohjaajansa, opettajansa ja muut asiantuntijat kirjoittavat pyynnöstä mielellään suosituksia ja lausuntoja. Jos asiantuntija ei ole Sibelius-Akatemiaan työsuhteessa, hän ei ole velvoitettu tähän, vaikka useimmat asiantuntijat varmasti yrittävät edistää alansa jatko-opiskelijoiden opintoja. Seuraavassa neuvoja suosituksien pyytämiseksi.
Suositusta on syytä pyytää ajoissa. Suosituksen tekijälle on annettava kaikki tarpeellinen tieto. Suosituksen kirjoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi.
Pyydä suositusta ajoissa, ainakin muutamaa viikkoa ennen määräaikaa. Ohjaajat saattavat olla hyvin kiireisiä. Monesti käy niin, että usea apurahan hakija kääntyy tässä asiassa potentiaalisen suosittelijan puoleen samoihin aikoihin.
Kun pyydät suositusta, anna kaikki tarpeelliset tiedot. Suosittelija joutuu yleensä kirjoittamaan lausunnon apurahan hakijan edellytyksistä. Suositukset ja lausunnot muotoillaan aina kulloisenkin tarkoituksen ja yhteyden mukaan. Lausunnon kirjoittamisesta olisikin syytä tehdä lausunnon antajalle mahdollisimman vaivatonta, jotta hän kirjoittaa lausuntoja mielellään myös tulevaisuudessa. Vaikka uskoisit, että lausunnon antaja muistaa sinut ja suunnitelmasi sekä aikeesi, on järkevää antaa suosituspyynnön yhteydessä:
Jos lähetät suosituspyynnön ja siihen kuuluvan materiaalin postitse paperilla, olisi kohteliasta antaa mukaan frankeerattu kirjekuori, johon voi kirjoittaa osoitteen valmiiksi, ellei sitten suositusta anneta sähköisesti. Lausunnon antamisesta on hyvien tapojen mukaista kiittää.
Anna hakijaa koskevat tiedot:
1) Apurahan tarkoitus siinä muodossa kuin sen hakemukseen kirjaat. Työsuunnitelma siinä muodossa kuin sen lähetät rahastoon. Jos apuraha tms. kohdistuu koko jatkotutkintosuunnitelmaan, on jatkotutkintosuunnitelman (ilman liitteitä) liittäminen lausuntopyyntöön kohteliasta, ettei ohjaajan tarvitse sitä jostakin erikseen hakea, vaikka hänellä se olisi ja hän sen pääpiirteissään muistaisikin. Välttämätöntä sen liittäminen on silloin, kun lausunnon antaja ei ole ohjaaja, sillä jatko-opintosuunnitelmat ovat tietosuojamääräysten perusteella salaisia, joten suunnitelmasta ei voi olla (tarkkaa) tietoa muilla kuin ohjaajilla.
2) Haettava summa.
3) Mahdollinen aikataulu.
Lisää tietoja tarvitaan mahdollisen apurahan myöntäjästä:
1) Päivämäärä, johon mennessä lausunto tarvitaan.
2) Säätiö, rahasto tai muu apurahan myöntäjä sekä se henkilö tai taho, jolle lausunto lähetetään (hallitus, asiamies, tms.).
3) Edellisen osoite, siis se osoite, johon lausunto lähetetään, sekä mahdollinen sähköisen hakemuksen tunnus. Huomattava on, että vaikka lausunnot voidaan useille rahastoille antaa sähköisesti, kaikki lausunnonantajat eivät halua tai voi käyttää tätä tapaa, joten postiosoite tarvitaan. Valinta on siis lausunnonantajan. (Ei ole kohtuullista antaa lausunnonantajan itse etsiä netistä tai muualta rahaston osoitetta ja muita tietoja.) Lisätiedoksi voi antaa rahaston kotisivun osoitteen, jos lausunnonantaja haluaa tarkistaa sieltä joitakin asioita.
Vuosittain tohtorikouluissa avautuu muutamia tohtorikoulutettavien kuukausipalkkaisia toimia, joihin voidaan palkata opinnoissaan hyvin edenneitä opiskelijoita. Avomista paikoista tiedotetaan yliopiston virallisilla sähköpostilistoilla. Palkkaus voi olla puoli- tai kokopäiväinen, ja sen kesto vaihtelee 6 kk ja 3 vuoden välillä.