Kun väittelylupa on myönnetty, tutkimusneuvosto nimeää vastuuopettajan esityksestä väitöstutkimukselle yhden tai kaksi vastaväittäjää, sekä väitöstilaisuuden kustoksen. Ehdotuksista keskustellaan Tutken opettajankokouksessa ja vastaväittäjät nimetään tutkimusneuvostossa vastuuopettajan ja työn ohjaajien puoltojen perusteella.
Vähintään yhden vastaväittäjän tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut. Esitarkastajista molemmat tai toinen voidaan nimetä vastaväittäjiksi. Valintaa tehdessä huomioidaan mahdollinen esteellisyys (kts. Taideyliopiston eettiset ohjeet) ja väittelijän toiveet. Vastaväittäjän tulee itse tuoda esiin mahdollinen esteellisyys. Esteellisyysperusteita ovat mm. ohjaussuhde, yhteiset projektit tai julkaisut. Vastaväittäjät valitaan ensisijaisesti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ulkopuolelta.
Vastaväittäjille toimitetaan esitarkastuksen jälkeen viimeistelty kommentaarin käsikirjoitus, esitarkastajien lausunnot sekä taiteellisten osien taltioinnit. Vastaväittäjillä on kaksi kuukautta aikaa kommentaarin tarkastukseen.
Kaikista väitöstilaisuuteen liittyvistä käytännön järjestelyistä kuten väitöstilaisuuden ajankohdasta sovitaan suunnittelijan kanssa.
Kustos sopii väittelijän ja vastaväittäjien kanssa väitöstilaisuuden kulkuun liittyvistä kysymyksistä. Kustoksen velvollisuutena on huolehtia siitä, että väittelijä ja vastaväittäjät ovat etukäteen selvillä tilaisuuden kulusta ja luonteesta. Suunnittelija toimittaa väittelijälle ja vastaväittäjille asiaa koskevat kirjalliset ohjeet.
Väitöstutkimuksen kommentaarin kokonaisuutta arvioidaan sen mukaan, miten perustellusti se sisältää sellaista tietoa, päätelmiä ja taiteellisia ratkaisuja, joita se väittää tuottavansa. Kommentaarin on osoitettava tekijän syvällinen perehtyneisyys oman alan taiteellisiin perinteisiin, ja siihen liittyvään tutkimukseen. Sen tulee myös osoittaa tekijän kyky itsenäiseen työskentelyyn, ongelmien hahmottamiseen, taiteelliseen toimintaan ja uuden tiedon tuottamiseen sekä selkeään ja hyvään viestintään. Kommentaarin tulee muodostaa selkeä kokonaisuus, joka suhteutuu perustellusti taiteellisiin osiin, ja jossa tyyliltään erilaiset tekstit ja taiteellisen työn artikuloinnit jäsentyvät ymmärrettävästi.
Väitöstilaisuus on väitöstutkimuksen julkinen tarkastus, joka tapahtuu vastaväittäjän (tai vastaväittäjien) ja väittelijän välillä. Se seuraa akateemista protokollaa, joka määrittelee tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden aseman ja velvollisuudet. Tilaisuuteen osallistuvien oletetaan tuntevan ne ja kunnioittavan niitä. Väitöstilaisuus etenee seuraavien vaiheiden mukaan: kustoksen avauspuheenvuoro, väittelijän lektio, vastaväittäjien yleisarvio, väitöstutkimuksen tarkastaminen, vastaväittäjien loppuarvio, yleisön mahdollisuus esittää kysymyksiä, väitöstilaisuuden päätös. Se, miten kukin vaihe toteutetaan, riippuu väitöstutkimuksen luonteesta ja väittelijän ja vastaväittäjien toiveista.
Kustos toimii tilaisuuden puheenjohtajana ja valvoo sen kulkua. Hän toimittaa myös tutkimusneuvostolle raportin tilaisuudesta.
Jos vastaväittäjiä on kaksi, he sopivat keskinäisestä työnjaostaan yhdessä kustoksen kanssa. Väittelijän tulee olla tästä järjestelystä etukäteen tietoinen. Väittelijän ja vastaväittäjän tulee kysyä kustokselta neuvoa tai lupaa tapauksissa, joissa jostakin syystä tilaisuuden kuluessa poiketaan siitä mitä on ennalta sovittu.
Kustos, vastaväittäjät ja väittelijä sopivat ennalta väitöstilaisuuden esityksellisistä järjestelyistä sekä siitä, miten avustaja, avustavia esiintyjiä ja teknisiä apuvälineitä käytetään tilaisuuden aikana. Myös vastaväittäjät voivat halutessaan esittää tarkastusta edistävää lisämateriaalia. Asiasta on sovittava etukäteen kustoksen, väittelijän ja mahdollisen toisen vastaväittäjän kanssa. Mikäli väitöstilaisuuden aikana nousee spontaania tarvetta havainnollistaa väittelyn aiheita, siihen on pyydettävä lupa kustokselta.
Väitöstilaisuuden kestosta neuvotellaan kustoksen kanssa. Se kestää korkeintaan neljä tuntia, ja sisältää tarvittaessa taukoja. Tilaisuudessa kustos ilmoittaa tauon alkamisesta ja päättymisestä.
Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos käyttävät tummaa pukua tai akateemista juhlapukua mahdollisine akateemisine arvomerkkeineen. Mahdolliset akateemiset arvomerkit (kuten tohtorinhatut) kannetaan vasemmassa kädessä ja asetetaan pöydälle tilaisuuden ajaksi. Pukukoodista voidaan tinkiä perustelluista syistä. Asiasta neuvotellaan kustoksen kanssa.
● Väitöstilaisuuden tilan ovet avataan yleisölle viisi minuuttia ennen kutsussa ilmoitettua aikaa. Asianomaiset saapuvat väitöstilaisuuteen 15 min kutsussa ilmoitetun ajan jälkeen (akateeminen vartti) seuraavassa järjestyksessä: väittelijä, kustos ja vastaväittäjät. Yleisö seisoo, kunnes kustos, vastaväittäjä ja väittelijä ovat istuutuneet. Mahdolliset akateemiset arvomerkit (kuten tohtorinhatut) kannetaan kädessä ja asetetaan pöydälle tilaisuuden ajaksi.
● Kun kaikki ovat istuutuneet, kustos avaa tilaisuuden. Tämän jälkeen kustos esittelee vastaväittäjät arvonimineen ja käy läpi väitöstilaisuuden kulun.
● Väittelijä esittää seisten lektion (lectio praecursoria), eli alustuksen tutkimuksensa keskeisistä ongelmista ja merkityksestä. Lektion kesto on noin 20 minuuttia, tai korkeintaan 30 minuuttia, jos väittelijä esittää taiteellisia esimerkkejä. Jos lektio sisältää taiteellisia tai käytännöllisiä osia, siitä sovitaan hyvissä ajoin kustoksen kanssa. Lektion lopuksi väittelijä pyytää vastaväittäjiä esittämään aiheelliseksi katsomansa huomautukset.
● Vastaväittäjät nousevat seisomaan ja esittävät yleisarvionsa väitöstutkimuksesta. Yleisarvio on vastaväittäjien ennalta laatima puheenvuoro, jossa he esittelevät väitöstutkimuksen keskeisen sisällön suhteessa taiteen alaan ja sen piirissä aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Vastaväittäjät voivat laatia yleisarvion yhdessä ja se voi sisältää esityksellistä materiaalia.
● Yleisarvion jälkeen sekä väittelijä että vastaväittäjät istuutuvat. Väitöstutkimuksen tarkastaminen perustuu vastaväittäjien esittämiin kysymyksiin ja väittelijän vastauksiin. Niissä tarkastellaan kriittisesti väitöstutkimuksen sisältöjä. Tarvittaessa vastaväittäjät toimittavat liitteen huomaamistaan pienistä asia- ja muotovirheistä väittelijälle, jotta niitä ei tarvitse käydä läpi itse väitöstilaisuudessa.
● Kun vastaväittäjillä ei ole enempää huomauttamista, he nousevat seisomaan ja esittävät yhteenvetonsa väitöstutkimuksen laadusta ja merkityksestä, huomioiden väittelijän tilaisuudessa esittämät argumentit ja materiaalin. Loppuarvion esittämistä varten vastaväittäjät voivat halutessaan pyytää kustokselta 10 minuutin mittaisen neuvottelutauon. Tauon ajaksi vastaväittäjät tai väittelijä ja yleisö siirtyvät erilliseen tilaan kustoksen ohjeiden mukaan. Arvionsa lopuksi vastaväittäjät ilmoittavat, suosittelevatko he Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tutkimusneuvostolle väitöstutkimuksen hyväksymistä vai hylkäämistä. Väitöstilaisuudessa esitettävä lausunto ei voi olla ehdollinen ts. siinä ei voi esittää muutoksia tai korjauksia työhön.
● Väittelijä kuuntelee yhteenvedon ja kiittää vastaväittäjiä seisten.
● Kiitettyään vastaväittäjiä väittelijä kääntyy yleisön puoleen kehottaen niitä läsnäolijoita, joilla on kysyttävää tai huomautettavaa, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Kustos johtaa puhetta ja valvoo keskustelua. Mikäli keskustelu tuo esiin evidenssiä, jolla on vaikutusta tutkimuksen arvioinnin kannalta, tutkimusneuvosto ottaa sen huomioon päättäessään väitöstutkimuksen hyväksymisestä. Kustos ohjeistaa asian esille ottajaa heti väitöstilaisuuden jälkeen.
● Kustos päättää väitöstilaisuuden.
Karonkka on juhla vastaväittäjien kunniaksi. Teatterikorkeakoululla ei ole omia perinteitä tai vaatimuksia karonkan järjestämiseen, joten väittelijä voi tehdä siitä oman näköisensä juhlan. Tapana kuitenkin on, että väittelijä kutsuu ainakin vastaväittäjät ja kustoksen illalliselle väitöstilaisuuden jälkeen.
Väitöksen jälkeen vastaväittäjillä on kuukausi aikaa kirjoittaa loppulausuntonsa, joissa he ottavat huomioon väitöstilaisuudessa ilmenneet asiat ja arvioivat väitöstutkimusta kokonaisuudessaan. He eivät voi lausunnossaan kriittisesti viitata sellaiseen, jota eivät ole esittäneet väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjät voivat antaa lausuntonsa myös yhdessä. Lausunnon suositeltava pituus on 2-5 sivua, minkä lisäksi vastaväittäjät voivat toimittaa erillisen listan huomaamistaan asia- ja muotovirheistä. Lausunto osoitetaan Teatterikorkeakoulun tutkimusneuvostolle ja lähetetään suunnittelijalle.
Lausunnon ollessa kielteinen väittelijällä on oikeus esittää kirjallinen vastine tutkimusneuvostolle. Tutkimusneuvosto päättää väitöstutkimuksen hyväksymisestä lausuntojen ja mahdollisen vastineen perusteella. Tutkimusneuvostolle tuodaan myös tiedoksi kustoksen lausunto väitöstilaisuuden kulusta. Väitöstutkimuksen hylkääminen vasta väittelyvaiheessa on periaatteessa mahdollista mutta hyvin harvinaista.