Väitöstutkimuksen kommentaarin voi toteuttaa artikkelimuotoisena, jolloin se koostuu vähintään kolmesta vertaisarvioidusta alkuperäisjulkaisusta ja niistä laaditusta yhteenvedosta sekä kommentaarin johdannosta. Artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen kommentaarin kaikkien osajulkaisujen tulee käsitellä samaa tutkimuskysymysten kokonaisuutta.
Artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen kommentaarille asetetaan samat perustavoitteet kuin kommentaarille yleensä: sen tulee osoittaa kykyä kriittisesti analysoida, artikuloida, käsitteellistää ja teoretisoida taiteellisia tutkimusasetelmia ja kontekstualisoida niitä taiteelliselle tutkimukselle ominaisilla tavoilla. Väitöstutkimuksen kommentaarista tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset.
Artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen kommentaarissa ei ole kyse pelkästä muotoseikasta, vaan koko tutkimusprosessiin vaikuttavasta valinnasta, joka on otettava huomioon tutkimussuunnitelmassa alusta alkaen. Väitöstutkijan tulee keskustella aikeestaan toteuttaa väitöstutkimuksen kommentaari artikkelimuotoisena ohjaajiensa ja vastuuopettajansa kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Keskustelujen pohjalta väitöstutkija tekee kommentaariin liittyviä vertaisarvioituja julkaisuja koskevan julkaisusuunnitelman, joka sisältää mahdollisimman konkreettiset tiedot suunnitelluista julkaisukanavista, niiden julkaisuaikatauluista ja käsittelyprosesseista palautteineen ja korjauskierroksineen sekä kustannussopimuksista. Väitöstutkimuksen kommentaarin osajulkaisut tulee suhteuttaa aikataulullisesti ja sisällöllisesti sopimaan tarkastettuihin taiteellisiin osiin.
Artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen kommentaarin osajulkaisujen tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi arvostetulla vertaisarvioidulla julkaisukanavalla. Yksi osajulkaisu voi olla kotimainen ja muut kansainvälisiä julkaisuja.
Kun väitöstutkija jättää artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen kommentaarin tarkastettavaksi, hänen tulee esittää luettelo siitä, missä osajulkaisut on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi sekä sopimukset osajulkaisujen julkaisijoiden kanssa, jotka takaavat väitöstutkijalle oikeuden julkaista artikkeli uudelleen väitöstutkimuksen osana. Mikäli kustantaja asettaa embargon uudelleenjulkaisemiselle, on varmistettava, ettei sillä ole vaikutusta suunniteltuun väitöstutkimuksen aikatauluun. Väitöstutkijan tulee itse huolehtia siitä, että julkaisusopimukset ja -luvat ovat kunnossa ennen väitöstutkimuksen julkaisua.
Osajulkaisujen tulee vastata kommentaarille yleisesti asetettuja kielivaatimuksia. Osajulkaisujen kielellä on vaikutusta kommentaarin esitarkastajien valintaan, mikä on huomioitava julkaisusuunnitelmassa. Jos artikkelit ovat keskenään erikielisiä, on johdanto- ja yhteenvetokappaleen kieli kommentaarin pääkieli.
Julkaisuihin voi sisältyä yhteisjulkaisuja, jos väittelijällä on niissä osoitettavissa oleva itsenäinen osuus. Väitöstutkijan ei tarvitse olla yhteisartikkelin ensimmäinen kirjoittaja. Sama osajulkaisu on mahdollista sisällyttää usean eri väitöstutkijan kommentaariin, mikäli tekijöiden itsenäinen osuus on osoitettavissa. Artikkelimuotoiseen kommentaariin ei voi sisällyttää osajulkaisuja, jotka ovat sisältyneet saman väitöstutkijan aikaisempiin opinnäytteisiin. Ennen esitarkastuksen käynnistämistä väitöstutkijan tulee esittää ohjaajilleen ja vastuuopettajalleen selvitys väitöstutkijan osuudesta yhteisjulkaisussa ja mistä sisällöistä hän on vastannut, mikäli osuus ei käy ilmi julkaisuista tai yhteenvedosta. Mikäli yhteinen osajulkaisu on osa jonkin toisen väitöstutkijan väitöstutkimusta, tästä tulee mainita selvityksessä. Selvitys tulee toimittaa myös yhteisjulkaisun muille tekijöille. Selvitys toimitetaan TeaKin tohtoriohjelman suunnittelijalle työn esitarkastukseen jättämisen yhteydessä.
Artikkelimuotoiseen väitöstutkimukseen tulee sisältyä artikkeleiden lisäksi johdanto ja yhteenveto, joka voi koostua yhdestä tai useammasta osuudesta, sekä tiivistelmät suomeksi tai ruotsiksi ja englanniksi. Kommentaarin johdannon ja artikkeleista laaditun yhteenvedon suositeltu laajuus on 50–70 sivua.
Johdanto tyypillisesti:
johdattaa aiheeseen
esittelee tutkimuksen taustan ja tavoitteet
esittelee teoreettiset lähtökohdat
esittelee käytetyt metodit ja aineistot
Artikkeleista laadittu yhteenveto tyypillisesti:
esittelee, miten osajulkaisut liittyvät toisiinsa ja tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin
esittelee keskeiset tutkimustulokset, niiden annin ja merkityksen alalle
arvioi tuloksia
sisältää pohdintaa ja johtopäätökset
Yhteenvedossa käsitellään aikaisempia osajulkaisuja kokonaisuutena, esitellään uusia näkökulmia tähän liittyen sekä esitellään sellaista aiheeseen liittyvää pohdintaa ja aineistoa, joka ei mahtunut osajulkaisuihin.