Skip to Main Content

Tutken opas: Ohje tarkastajalle/esitarkastajalle

Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen ohjeisto tohtorikoulutettaville, heidän ohjaajilleen sekä esitarkastajille ja vastaväittäjille.

Ohje tarkastajalle/esitarkastajalle

Väitöstutkimus osana tanssitaiteen, teatteritaiteen tai taiteen tohtorin tutkintoa


Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa 2015 - 2021 väitöstutkimus määritellään seuraavasti:

Tohtoriohjelman tavoitetutkinto on tanssitaiteen tai teatteritaiteen tohtorin tutkinto, joka on laajuudeltaan 240 opintopistettä. Väitöstutkimus on 180 opintopisteen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osista (30–100 op) ja kommentaarista (80–150 op).

Väitöstutkimus sisältää 1-3 taiteellista osaa, esim. esityksiä, demonstraatioita tai työpajoja, ja kommentaarin. Kommentaari on taiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistavan ja tavoitteet suhteessa alan käytäntöihin ja tutkimukseen. Harkinnanvaraisesti väitöstutkimus voi koostua yksinomaan kommentaarista (tällöin 180 op). Väitöstutkimuksen kommentaari voi olla esim. monimediainen julkaisu, painettu monografia tai artikkelimuotoinen työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. Suositeltava laajuus tekstipainotteiselle kommentaarille on 150–250 liuskaa. 


Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa 2021 - 2026 väitöstutkimus määritellään seuraavasti:

Tohtoriohjelman tavoitetutkinto on tanssitaiteen, teatteritaiteen tai taiteen tohtorin tutkinto, joka on laajuudeltaan 240 opintopistettä. Väitöstutkimus on 180 opintopisteen kokonaisuus, joka koostuu 1–4 tutkimuselementistä (40–180 op). Tutkimuselementtejä ovat väitöstutkimuksen taiteelliset osat ja kommentaari tai näiden yhdistelmät.

Taiteelliset osat (40–100 op) ovat väitöstutkimuksen kysymyksenasetteluja tarkastelevia esityksellisiä ja muita järjestelyjä. Kommentaari (vähintään 80 op) on taiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistavan ja tavoitteet suhteessa alan muihin käytäntöihin ja muuhun tutkimukseen. Se voi toteutua itsenäisenä tutkimuselementtinä tai taiteellisen osan ja kommentaarin yhdistelminä. Yhdistelmien yhteenlaskettu kommentaariosuus on pystyttävä osoittamaan vähintään 80 opintopisteen laajuiseksi.


Kommentaari voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai harkinnanvaraisesti muulla kielellä. Esitarkastukseen annettavan kommentaarin käsikirjoituksen kielen tulee olla sama kuin lopullisen julkaisun. Esitarkastuslausunnot pyydetään kirjoittamaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

Taiteellisessa tutkimuksessa taiteellinen toiminta voi olla paitsi tutkimuksen lähtökohta myös kohde, menetelmä ja tulos. Väitöstutkimuksen arviointikriteerit perustuvat sen tutkimusasetelmaan ja toteutustapaan, jossa taiteellisten osien ja kommentaarin suhde voi olla monenlainen, esim. 1) tutkiva esitys ja sitä täydentävä ja reflektoiva kommentaari; 2) sarja kokeita tai demonstraatioita ja niihin liittyvä teoretisointi; 3) prosessinomainen tutkimus, jossa kehitetään uutta taiteellista menetelmää, ja tuotetaan taiteellisia osia ja kommentaaria rinnakkain. Olennaista on, että väitöstutkimuksen rakenne, menetelmät ja sisällöt mahdollistavat sen yleisen arvioinnin. 

Taiteellisen osan tarkastus

Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtaja tekee päätöksen taiteellisen osan esitarkastusluvan myöntämisestä väitöstutkijan vastuuopettajan ja ohjaajien puoltojen perusteella. Väitöstutkijan tulee toimittaa Tutken kautta taiteellisen osan esitarkastajille tutkimussuunnitelmansa ja ns. linkkipaperi.

Tutkimussuunnitelmaan sisältyy alustava kuvaus kaikista väitöstutkimuksen aikana toteutettavista taiteellisista osista. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mitkä taiteelliset osat ovat tutkimustuloksia ja siten vaativat esitarkastuksen. Linkkipaperi on kirjallinen kuvaus siitä, miten esitarkastettava taiteellinen osa liittyy väitöstutkimukseen ja sen tutkimusongelmiin. Suunnittelija toimittaa väitöstutkijan päivitetyn tutkimussuunnitelman ja linkkipaperin esitarkastajille kaksi viikkoa ennen esitarkastustilaisuutta. 

Tarkastustilaisuus on julkinen. Sen luonne vaihtelee taiteellisesta työstä riippuen.

Tarkastaja tekee arvionsa tutkimussuunnitelman, linkkipaperin ja esitarkastustilaisuudessa kokemansa perusteella. Arvioinnissa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Osoittaako arvioitavana oleva taiteellinen osa (esitys, demonstraatio tai projekti) sitä mitä tekijä väittää sen osoittavan?
  • Millä tavoin taiteellinen osa vastaa esitettyyn tutkimuskysymykseen tai ongelmaan?
  • Millä tavalla taiteellinen osa tuo esiin niitä ilmiöitä tai tapahtumia, joita tutkimus koskee? 
  • Lisääkö taiteellinen osa tietoa tai ymmärrystä aiheestaan?
  • Mitä uutta tai omaperäistä se tuo alansa käytäntöihin ja tutkimukseen?
  • Missä määrin se on alan käytäntöjen ja tutkimuksen kannalta kiinnostava ja ajankohtainen?
  • Miten esitelty malli, menetelmä tai keksintö toimii käytännössä?
  • Miten taiteellinen osa osoittaa valittujen taiteellisten menettelyjen ja tutkimusmenetelmien hallintaa tai kykyä kehittää niitä?
  • Miten taiteellinen osa liittyy tutkimuksen kokonaisuuteen? 

Tarkastajat voivat halutessaan esittää väitöstutkijalle kysymyksiä esitetyn taiteellisen osan jälkeen.

Tarkastajat osoittavat kirjallisen esitarkastuslausuntonsa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tutkimusneuvostolle ja toimittavat sen kuukauden kuluessa Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutken) suunnittelijalle kirjallisena joko kirjeitse tai sähköpostitse. Lausunnon suositeltava pituus on 2-4 sivua.

Tarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida, onko esitys, demonstraatio tai projekti hyväksyttävissä väitöstutkimuksen taiteelliseksi osaksi. Lausunnossa tulee ilmaista puoltaako tarkastaja taiteellisen osan hyväksymistä vai ei. Molemmissa tapauksissa lausunnossa tulee esittää kommentteja ja kritiikkiä, jotka perustelevat tarkastettavan taiteellisen osan puoltamista tai hylkäämistä. Tutkimusneuvosto päättää taiteellisen osan hyväksymisestä osana väitöstutkimusta tarkastuslausuntojen perusteella.

Jos tarkastaja esittää taiteellisen osan hylkäämistä, väitöstutkijalla on oikeus esittää vastine tarkastajien lausunnosta tutkimusneuvoston kokouksessa. Tutkimusneuvosto voi tarkastajien lausuntojen perusteella päättää tarkastusprosessin keskeyttämisestä, jolloin tarkastettava osa on toteutettava uudestaan. Tarkastusprosessi voidaan käynnistää uudelleen, kun Tutken vastuuopettaja ja ohjaajat puoltavat sitä. Tutkimusneuvosto nimeää työlle samat tai uudet tarkastajat.

Väitöstutkimuksen kommentaarin esitarkastus (Väitöstutkijan ohjeessa näin)

Väitöstutkimuksen kommentaarin on osoitettava tekijän syvällinen perehtyneisyys niin oman alansa taiteelliseen perinteeseen ja käytäntöihin kuin tutkimuksen kannalta relevanttiin taiteelliseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Kommentaarin tulee myös osoittaa tekijän kyky itsenäiseen työskentelyyn, ongelmien hahmottamiseen, uuden tiedon tuottamiseen ja niiden selkeään ja hyvään viestintään. Väitöstutkimuksen kommentaari muodostaa selkeän kokonaisuuden, joka suhteutuu perustellusti taiteellisiin osiin, ja jossa tyyliltään erilaiset tekstit ja audiovisuaaliset materiaalit jäsentyvät ymmärrettävästi. Kokonaisuutta arvioidaan sen mukaan, miten perustellusti se tuottaa sellaista tietoa ja päätelmiä, joita se väittää tuottavansa. Kommentaarin käsikirjoitusta arvioitaessa tulee muistaa, että kaikki väitöstutkimukset julkaistaan ennen väitöstilaisuutta.

Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtaja tekee päätöksen kommentaarin esitarkastusluvan myöntämisestä väitöstutkijan vastuuopettajan ja ohjaajien puoltojen perusteella. Taiteellisten osien esitarkastajat toimivat yleensä myös kommentaarin esitarkastajina. Tutken suunnittelija toimittaa esitarkastajille väitöstutkimuksen kommentaarin käsikirjoituksen ja taiteellisten osien dokumentoinnit. Käsikirjoitukseen kuuluu suomen- tai ruotsinkielinen sekä englanninkielinen tiivistelmä. Esitarkastajat osoittavat kirjalliset lausuntonsa Teatterikorkeakoulun tutkimusneuvostolle ja toimittavat ne kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta Tutken suunnittelijalle kirjallisena joko kirjeitse tai sähköpostitse.

Lausunnon suositeltava pituus on 3-6 sivua. Suunnittelija toimittaa lausunnoista kopiot väitöstutkijalle, ohjaajille, vastuuopettajalle ja tutkimusneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjille ja kustokselle.

Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä väitöstutkimuksen kommentaariksi. Tutkimusneuvoston päätöksentekoa varten esitarkastajan tulee lausunnossaan yksiselitteisesti ilmaista puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä väitöstutkimukselle vai eikö puolla. Molemmissa tapauksissa lausunnossa tulee esittää kommentteja ja kritiikkiä, jotka perustelevat kommentaarin puoltamista tai hylkäämistä. Mikäli esitarkastaja ei puolla väittelyluvan myöntämistä hänen tulee lisäksi osoittaa, millaisia merkittäviä muutoksia tutkimukseen tulisi tehdä. Tutkimusneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastuslausuntojen perusteella.

Väitöstutkijalla on oikeus esittää vastineensa tutkimusneuvostolle, mikäli esitarkastaja ei puolla väittelylupaa. Vain toisen puoltaessa väittelylupaa, tutkimusneuvosto arvioi lausuntojen ja vastineen perusteella myöntääkö se väittelyluvan. Jos kumpikaan esitarkastaja ei puolla väittelylupaa, esitarkastusprosessi voi keskeytyä joko väitöstutkijan pyynnöstä tai tutkimusneuvoston päätöksellä. Lausunnot ja mahdollinen vastine liitetään tutkimusneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään.

Prosessin keskeytyessä taiteellisen tutkimuksen professorien ja ohjaajien tehtävä on valvoa esitarkastajien vaatimien muutosten tai korjausten toteuttamista. Väitöstutkija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun käsikirjoitukseen on tehty vaaditut muutokset ja taiteellisen tutkimuksen professorit ja ohjaajat puoltavat esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Tutkimusneuvosto nimeää työlle samat tai uudet esitarkastajat ja esitarkastusprosessi käynnistetään kommentaarin osalta uudelleen.