Tohtoriopintojen alussa väitöstutkijalle nimetään yksi tai kaksi ohjaajaa, joilla on väitöstutkijan tutkimusalan ja -tavan asiantuntemusta. Toinen ohjaajista voidaan nimetä myös myöhemmin tutkimuksen suuntauksen tai painopisteen tarkennuttua. Tohtoriopintojen ohjaajista toinen valitaan Teatterikorkeakoulun opettajakunnasta. Toinen ohjaaja voi olla joko Teatterikorkeakoulusta tai ulkopuolinen henkilö, joka täyttää asiantuntijuuden kriteerit. Vähintään toisen ohjaajan on oltava väitellyt.
Väitöstutkija neuvottelee ohjaajista vastuuopettajan kanssa, joka vie ehdotukset Tutken opetushenkilökunnan kokoukseen. Kokouksen keskustelun perusteella vastuuopettaja on yhteydessä ohjaajaehdokkaisiin. Mikäli he antavat suostumuksensa tehtävään, Tutken johtaja tekee päätöksen ohjaajan tai ohjaajien nimeämisestä.
Ohjaajien tehtävänä on ohjata, tukea ja edistää tutkimuksen toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjaus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja avoimeen keskusteluun. Jos ohjaaja tai ohjattava katsoo, ettei ohjaussitoumusta noudateta, hän voi pyytää sen muuttamista tai purkamista. Suunnittelija toimii välittäjänä tällaisissa tilanteissa.
Tutkintoon johtava prosessi on monivaiheinen, joten yhteyden tarve ohjaajiin vaihtelee. Alkuvaiheessa ohjaus voi olla opastusta tutkimisen teoriaan, menetelmiin, käytäntöihin ja tutkimussuunnitelman kehittämiseen. Ohjausprosessi voi sisältää myös jaksoja, joissa kontaktiohjauksen tarve on vähäinen.
Väitöstutkijan tehtävänä on pitää aktiivisesti yhteyttä ohjaajiin ja tiedottaa heitä tutkimuksen etenemisestä. Tutkimussuunnitelman päivittäminen ja taiteellisten osien esitarkastamisen vaihe vaativat väitöstutkijalta erityistä aloitteellisuutta. Ohjaussuhde tiivistyy, kun väitöstutkimus on jo rakentunut pitkälle ja viimeistelyvaihe alkaa. Ohjaajien tehtävänä on tukea väitöstutkijaa työn saattamisessa sisällöllisesti ja muodollisesti tarkastettavaan kuntoon. Ohjaajat suorittavat työn alustavan arvioinnin ja väitöstutkija pyytää heitä lähettämään suunnittelijalle puoltolauseet taiteellisten osien tarkastuksen tai kommentaarin esitarkastuksen aloittamiseksi.
Ohjaussuhde on pitkäaikainen ja pitkäjänteinen prosessi. Opiskelun myötä asiantuntijuuden tarve voi muuttua esimerkiksi oman tutkimussuunnan muuttuessa. Tällöin on mahdollista vaihtaa ohjaajaa. Ohjaajan vaihdosta tulee kuitenkin aina ensin keskustella sen hetkisten ohjaajien ja vastuuopettajan kanssa.
Ohjaajien työ jatkuu väittelyyn asti. Heihin kannattaa olla yhteydessä, sillä heidän kokemuksensa monissa viimeistelyyn liittyvissä kysymyksissä voi olla hyödyksi. Esimerkiksi esitarkastuslausunnot ja niihin sisältyvät näkemykset ja ehdotukset on hyvä käydä ohjaajan kanssa keskustellen läpi.
Tutkimusneuvosto (TN) nimeää väitöstutkimukselle kaksi tarkastajaa vastuuopettajan ja ohjaajien puoltojen perusteella. Lähtökohtaisesti tarkastajat toimivat sekä taiteellisten osien tarkastajina että kommentaarin esitarkastajina.
Tarkastajien valinnan kriteereinä ovat muodollinen pätevyys ja asiantuntevuus: vähintään toisen tarkastajan on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja toisen alan riittävää tunnustusta nauttiva taiteilija tai taiteilija-pedagogi. Lisäksi valintaan vaikuttavat käytännölliset seikat, esteellisyyssäädökset ja väitöstutkijan toiveet.
Tarkastajien tehtävänä on tutustua työn kaikkiin tarkastettaviin osiin ja antaa niistä arvionsa. Väitöstutkijan on keskusteltava ohjaajien ja vastuuopettajan kanssa työn tarkastajien nimeämisestä hyvissä ajoin ennen kuin tutkinnon ensimmäinen taiteellinen osa on valmistumassa. Väitöstutkijan ehdotuksista keskustellaan Tutken opetushenkilökunnan kokouksessa. Vastuuopettaja kysyy tarkastajien suostumusta tehtävään kokouksessa käydyn keskustelun perusteella.
Tarkastajien nimeämisen prosessi keskusteluista tutkimusneuvoston asialistalle vie aikaa, joten prosessiin pitää varata vähintään neljä kuukautta ennen taiteellisen osan valmistumista. Tutkimusneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Ennen tarkastajien nimeämistä taiteelliselle osalle ei voi myöntää tarkastuslupaa.
Väitöstutkijan tulee toimittaa tarkastettavasta taiteellisesta osasta tiedote Taideyliopiston viestintään. Jos tarkastettava taiteellinen osa toteutetaan TTP:n tuotantona, väitöstutkija lähettää tiedotusmateriaalit TeaKissa nimetylle tuottajalleen. Väitöstutkija vastaa myös siitä, että kaikista tiedotteista käy ilmi, että esitys liittyy hänen Tutkessa tekemäänsä väitöstutkimukseen.
Väitöstutkijan tulee tiedottaa työn ohjaajia, vastuuopettajaa ja suunnittelijaa tarkastettavan osan esittämisajankohdasta ja paikasta vähintään kaksi kuukautta ennen kyseisen osan tarkastustilaisuutta.
Väitöstutkijan vastuulla on pyytää työn ohjaajia ja vastuuopettajaa toimittamaan taiteellisen osan tarkastuksesta kirjallinen puoltonsa sähköpostitse suunnittelijalle. Tutken johtaja päättää taiteellisen osan tarkastusluvan myöntämisestä työn ohjaajien ja vastuuopettajan puoltojen perusteella. Työlle pitää olla myönnetty tarkastuslupa viimeistään neljä viikkoa ennen esittämisajankohtaa.
Väitöstutkija lähettää vastuuopettajalle ja suunnittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen tarkastettavan osan toteutusta linkkipaperin ja päivitetyn tutkimussuunnitelman. Tutke välittää tiedot ja dokumentit tarkastajille. Väitöstutkija ei ole yhteydessä tarkastajiin, vaan yhteydenpidosta vastaa vastuuopettaja tai suunnittelija. Linkkipaperi sisältää kirjallisen kuvauksen siitä, miten kyseinen osa liittyy väitöstutkimukseen ja sen tutkimusongelmiin sekä kuvataan taiteellisen osan roolia tutkimuksen kokonaisuudessa. Esityksen yhteydessä on syytä tiedottaa myös muuta yleisöä esitettävän osan tutkimuksellisista tavoitteista.
Suunnittelija ohjeistaa tarkastajat tarkastusmenettelystä. On suotavaa, että molemmat tarkastajat näkevät saman esityksen. Vastuuopettajan tulisi olla myös tarkastustilaisuudessa läsnä. Esitarkastajat voivat halutessaan kuulla tekijää. Väitöstutkijan on täten hyvä suunnitella taiteelliselle osalle sovelias keskustelumuoto- ja ympäristö.
Väitöstutkijan on hyvä tiedostaa, että tarkastustilaisuus on julkinen ja huolehdittava ja että siitä on viestitty sopivalla tavalla yhteistyössä Tutken koordinaattorin ja TeaKin viestinnän kanssa.
Väitöstutkija vastaa toteutuksen riittävän laadukkaasta videotaltioinnista ja muusta dokumentoinnista. Dokumentointia tarvitaan väitöstutkimuksen kommentaarin esitarkastuksen yhteydessä sekä aineistona vastaväittäjille. Dokumentoinnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon tietosuojaan liittyvät kysymykset.
Tarkastajat jättävät tarkastettavasta työstä kirjalliset lausunnot suunnittelijalle kuukauden kuluessa esityksestä. Tarkastuslausunnot käsitellään tutkimusneuvostossa, joka päättää taiteellisen osan hyväksymisestä osaksi väitöstutkimusta. Väitöstutkijalla on oikeus nähdä lausunnot heti, kun ne ovat saapuneet.
Tarkastajilla on oikeus esittää taiteellisen osan hylkäämistä kirjallisesti perustellen. Tässä tapauksessa väitöstutkijalla on oikeus esittää hylkäämisestä vastineensa ennen tutkimusneuvoston kokousta, jossa asia käsitellään. Tutkimusneuvosto voi antaa luvan kyseisen osan uusimiseen tai päättää tarkastusprosessin.
Väitöstutkijan on hyvä tutustua tarkastajien noudattamaan esitarkastusohjeeseen.
Tarkastettavan osan opintopisteet riippuvat esitarkastettavien osien määrästä.
Opintopistemääristä sovitaan yksilöllisesti opetussuunnitelman rajoissa väitöstutkijan ja Tutken vastuuopettajan välisessä HOPS-keskustelussa. Opintopisteet kirjataan vasta kun tutkimusneuvosto on hyväksynyt taiteellisen osan osaksi väitöstutkimusta tarkastajien lausuntojen perusteella.
Tarkastajat on nimetty kaikkien väitöstutkimuksen taiteellisten osien tarkastajiksi ja kommentaarin esitarkastajiksi. Kommentaari esitarkastetaan taiteellisten osien tarkastuksen jälkeen. Väitöstutkijan vastuulla on pitää vastuuopettaja ja suunnittelija ajan tasalla kommentaarin edistymisestä. Tutken johtaja myöntää kommentaarille esitarkastusluvan väitöstutkimuksen ohjaajien ja vastuuopettajan puoltojen sekä Turnitin-raportin perusteella. Väitöstutkijan vastuulla on pyytää ohjaajia ja vastuuopettajaa toimittamaan puoltonsa suunnittelijalle sähköpostitse. Kommentaarin esitarkastusprosessi käynnistyy esitarkastusluvan myöntämisen jälkeen.
Väitöstutkijan tulee huolehtia kommentaarin kielentarkastuksesta. Tutkimuksen rakenne- ja viittausopas auttaa muodollisten vaatimusten täyttämisessä.
Esitarkastettavan kommentaarin tulee sisältää tiivistelmä suomeksi tai ruotsiksi ja englanniksi, sisällysluettelo ja väitöstutkimukseen kuuluva audiovisuaalinen materiaali. Väitöstutkija lähettää kommentaarin suunnittelijalle tai linkit verkkomuotoiseen väitöstutkimukseen, ja mukaan liitetään taiteellisten osien taltioinnit tai linkit verkossa oleviin materiaaleihin.
Väitöstutkijan tulee varmistaa, että hän on suorittanut kaikki vaadittavat opinnot jättäessään kommentaarin esitarkastukseen, sillä väittelyluvan myöntäminen edellyttää suoritettuja opintoja.
Kun kommentaari on luovutettu esitarkastukseen, sitä ei voi enää muuttaa ennen kuin esitarkastuslausunnot ovat valmistuneet. Esitarkastajilla on kaksi kuukautta aikaa tutustua kommentaariin ja antaa siitä lausuntonsa. Väitöstutkijalla on oikeus saada lausunnot välittömästi tietoonsa niiden saavuttua ja hän voi halutessaan esittää kielteisestä lausunnosta/lausunnoista vastineensa ennen tutkimusneuvoston kokousta. Esitarkastajien lausunnot ja mahdollinen väitöstutkijan vastine käsitellään tutkimusneuvoston kokouksessa, kun se päättää väittelyluvan myöntämisestä. Jos vain toinen esitarkastajan puoltaa väittelylupaa, tutkimusneuvosto arvioi lausuntojen ja väitöstutkijan vastineen perusteella, myöntääkö se väittelyluvan.
Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä väitöstutkimuksen kommentaariksi sellaisenaan. Väitöstutkija voi väitöstutkimuksen viimeistelyssä vastata esitarkastajien esittämiin kriittisiin huomioihin ja ohjaaja auttaa arvioimaan mahdollisten muutosten merkityksellisyyttä.
Mikäli esitarkastajat eivät hyväksy käsikirjoitusta tai vaativat siihen suuria muutoksia, tutkimusneuvosto voi edellyttää esitarkastajien ja tutkimusneuvoston toiveiden mukaista kommentaarin uudelleen kirjoittamista. Tällöin tutkimusneuvosto nimeää henkilön, joka valvoo, että vaaditut muutokset tai korjaukset toteutetaan. Samalla tutkimusneuvosto määrittää, edellyttävätkö muutokset esitarkastuksen uusimista vai riittääkö valvojaksi nimetyn henkilön vahvistus korjausten toteuttamisesta. Mikäli esitarkastus uusitaan, tutkimusneuvosto nimeää työlle samat tai uudet esitarkastajat.
Kommentaarin opintopisteet kirjataan tutkimusneuvoston myönnettyä työlle väittelyluvan esitarkastajien lausuntojen perusteella.
[edit 3.4.2024, poistettu ohjaussitoumus].
Esitarkastusprosessin jälkeen tutkimusneuvosto myöntää väittelyluvan, nimeää vastuuopettajan esityksestä ohjaajien puoltojen perusteella väittelijälle yhden tai kaksi vastaväittäjää (opponenttia) ja väitöstilaisuuden valvojan (kustoksen). Vastaväittäjistä toinen tai molemmat voivat olla työn esitarkastajia. Ainakin toisen vastaväittäjistä on oltava väitellyt tohtori.
Vastuuopettaja voi pyytää ohjaajilta ehdotuksia vastaväittäjiksi, joista vastuuopettaja tekee ehdotuksensa tutkimusneuvostolle, kun asiasta on ensin keskusteltu opetushenkilöstön kokouksessa. Esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa koskevien ohjeiden tavoitteena on taata väitöstutkimuksen tarkastuksen puolueettomuus, esteettömyys ja asiantuntemus. Väitöstutkija ei osallistu esitarkastajien tai vastaväittäjien valintaan, mutta hänellä on mahdollisuus esittää huomautuksensa esityksestä.
Suunnittelija sopii väitöspäivän vastaväittäjien kanssa keskusteltuaan sekä väittelijän että kustoksen kanssa. Vastaväittäjillä on kaksi kuukautta aikaa perehtyä tutkimukseen ennen väitöstilaisuutta.
Tarkat ohjeet tutkimuksen julkaisemisesta, väitökseen valmistautumisesta ja käytännön järjestelyistä on kuvattu dokumentissa Väittelijän ohje.
Väittelijä valmistautuu väitökseen ja tutkimuksen julkaisuun sopimalla tapaamisen suunnittelijan kanssa. Tapaamisessa sovitaan vastuunjaosta, kustannuksista ja väitöstilaisuuden edellyttämistä järjestelyistä – mitä Teatterikorkeakoulu järjestää ja kustantaa. Kustoksen kanssa on myös syytä sopia tapaaminen, sillä kustoksen tehtävänsä on kertoa väitöstutkijalle väitöstilaisuuden kulkuun liittyvistä muodollisuuksissa ja tukea häntä tilaisuuteen valmistautumisessa.
Väittelijä selvittää suunnittelijan ja julkaisutoiminnan asiantuntijan kanssa kaikki julkaisemista ja tiedottamista koskevat kuluerät ja vastuut. Esimerkiksi jos teos ilmestyy painetussa muodossa, kuinka moneen tekijänkappaleeseen väittelijä on oikeutettu? Kuka lähettää kutsut ja tekijänkappaleet? Millaisia järjestelyjä tilaisuus vaatii? Väitöksen yhteydessä mahdolliset esitykselliset järjestelyt on pohdittava etukäteen. Näihin järjestelyihin liittyvät toimet tulee hoitaa ajoissa, huomioida kustannukset ja järjestelyistä on sovittava kustoksen kanssa, erityisesti esityksellisiin järjestelyihin liittyen.
Julkaisuun liittyvä tapaaminen tulee sopia suunnittelijan ja viestintäpalveluiden tiedottajan kanssa, jossa käydään läpi muistio väitöstilaisuuteen valmistautumisesta. Tapaamisessa sovitaan väitöstutkimuksen takakansitekstistä ja muista väitöstilaisuuden viestintään liittyvistä teksteistä. Väittelijä kirjoittaa yhdessä viestinnän kanssa tutkimusta käsittelevän tiedotustekstin ja toimittaa tuoreen valokuvan itsestään viestintäpalvelujen tiedottajalle.
Kutsut väitöstilaisuuteen lähetetään ja tilaisuuden virallinen tiedotus käynnistyy noin kuukausi ennen väitöstilaisuutta. Väittelijän tulee itse huolehtia, että kaikki, jotka hän haluaa kutsua väitöstilaisuuteensa, saavat kutsun. Tässä Teatterikorkeakoulun tiedotus tekee yhteistyötä väittelijän kanssa. Väitöstutkimuksen pitää olla julkisesti nähtävillä viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta.
Väittelijän tulee toimittaa työstä yhdet kappaleet ohjaajille ja heidät tulee myös kutsua väitöstilaisuuteen. Jos ohjaajat joutuvat matkustamaan väitöstilaisuutta varten, suunnittelijan kanssa voi selvittää tähän liittyvät käytännön asiat.
Väitöksen jälkeisen juhlatilaisuuden, karonkan, järjestäminen ei ole pakollista, mutta akateemisen perinteen mukaan se järjestetään vastaväittäjien kunniaksi. Myös kustos ja ohjaajat kuuluvat kunniavieraisiin. Karonkka voi olla pienimuotoinen illallinen tai suuri juhla ystävien kesken sen mukaan, miten väitöstutkimuksen valmistumista haluaa juhlistaa ja keitä haluaa erityisesti muistaa ja kiittää tutkimusmatkalla saadusta tuesta. Yleistä on myös järjestää ensin pienimuotoinen tilaisuus vastaväittäjille, kustokselle ja ohjaajille, ja tämän jälkeen suurempi illanvietto muille tärkeille ihmisille.
Taideyliopistolla ei ole karonkasta ohjeistusta vaan väittelijä voi suunnitella tilaisuuden mieleisekseen. Hän tekee kaikki tarvittavat valmistelut: varaa tilan, järjestää tarjoilun, lähettää kutsut ja vastaa myös tilaisuuden kustannuksista.
Väitöstilaisuus järjestetään yleensä Teatterikorkeakoulun isossa auditoriossa puolenpäivän aikaan. Väittelijälle, vastaväittäjille ja kustokselle varataan tila valmistautumiseen. Väitöksen jälkeen Tutke tarjoaa onnittelumaljan väittelijän kunniaksi.
Kustos avaa väitöstilaisuuden. Sen jälkeen seuraa väittelijän etukäteen kirjoittama lektio (lat. lectio praecursoria, valmistava luento). Vastaväittäjät esittävät yleisarviot tutkimuksesta, jonka jälkeen he tarkastavat tutkimuksen. Väitös perustuu vastaväittäjien esittämiin kysymyksiin.
Väitöstilaisuuden keskustelun tarkoitus on väitöstutkimuksen tarkastamisen ohella avata sen aihepiiriä yleisölle.
Lektio on väittelijän puheenvuoro, jossa hän esittelee tutkimuksen keskeiset kysymykset sekä johtopäätökset ja sen, miten tutkimuksen eri osat kiinnittyvät toisiinsa. Lektio on tärkeä mahdollisuus täydentää ja jatkaa tutkimuksessa syntyneitä tulkintoja ja niiden perusteluja. Puheenvuoro voi olla informatiivinen mutta myös pedagogisesti, yhteiskunnallisesti tai taidepoliittisesti kantaaottava näkemys siitä, miksi juuri tämä tutkimus on kannattanut tehdä ja millaisia vaikutuksia tutkimuksella toivotaan olevan. Hyvän lektion näkökulma on tarkasti valittu ja aihe rajattu siten, että yleisö saa käsityksen tutkimusasetelmasta ja tutkimuksen johtopäätöksistä. Hyvä lektio on myös yleistajuinen – ei pelkästään asiantuntijoille suunnattu tutkimuksen esittely. Puheenvuoron kesto saa olla enintään 20 minuuttia. Jos lektion yhteydessä esitellään tutkimukseen liittyvää taiteellista työtä, voi kokonaiskesto olla korkeintaan 30 minuuttia. Vaihtoehtoisia tapoja taiteellisen työn esittelyyn on esimerkiksi installaatio tai videon näyttäminen yleisölle väitöspäivänä Teatterikorkeakoulun muissa tiloissa. Väittelijän on sovittava kustoksen kanssa lektion muotoon ja järjestelyihin liittyvistä asioista. Väittelijä voi käyttää tilaisuudessa avustajia, avustavia esiintyjä sekä teknistä apuvälineistöä kustoksen ja vastaväittäjien kanssa ennalta sovitulla tavalla. Lisäksi väittelijä harjoittelee ennakkoon kustoksen ja vastaväittäjien kanssa tilaisuuden kulun, yleensä väittelypäivän aamuna.
Vastaväittäjien mahdollisesti esittämiä kysymyksiä voi miettiä jo ennakkoon. Niistä voi saada viitteitä myös esitarkastuslausunnoista, varsinkin jos esitarkastaja on myös vastaväittäjä. Väitöstilaisuuteen valmistautumista auttaa toisten väitöstilaisuuksien seuraaminen hyvissä ajoin ennen omaa väittelytilaisuutta. Samoin tutkimuksen esittely konferensseissa ja seminaareissa antaa käsitystä siitä, millaisia kysymyksiä työ saattaa herättää, ja miten parhaiten perustella omia näkökulmia tavalla, joka kannustaa keskusteluun.
Väitöksen jälkeen vastaväittäjillä on kuukausi aikaa kirjoittaa tutkimuksesta loppulausuntonsa, joissa he ottavat huomioon väitöstilaisuudessa ilmenneet asiat ja arvioivat väitöstutkimuksen. Vastaväittäjät voivat antaa lausuntonsa myös yhdessä. Väittelijällä on oikeus esittää kielteisestä lausunnosta tutkimusneuvostolle osoitettu kirjallinen vastine.
Tutkimusneuvosto päättää väitöstutkimuksen hyväksymisestä. Tutkimusneuvostolle tuodaan myös tiedoksi kustoksen lausunto väitöstilaisuuden kulusta. Väittelijä on vielä virallisesti jatkotutkinto-opiskelija (väit.), kunnes tutkimusneuvosto on hyväksynyt väitöstutkimuksen, opiskeluoikeus on päättynyt ja dekaani myöntänyt tutkintotodistuksen. Myös väitöstutkimuksen hylkääminen vasta väittelyvaiheessa on periaatteessa mahdollista. Ohjauksella pyritään siihen, ettei tällaista pääse tapahtumaan. Kun tutkimusneuvosto on hyväksynyt väitöstutkimuksen, väittelijä täyttää tutkintotodistushakemuslomakkeen, liittää siihen opintorekisteriotteen ja toimittaa sen opintoneuvojalle opintopalveluihin. Lomake on sama kuin maisteriopinnoissa.
Kaikkien Teatterikorkeakoulusta valmistuvien opiskelijoiden yhteinen juhla, publiikki, järjestetään kaksi kertaa vuodessa, touko- ja joulukuussa, johon vastavalmistuneet tohtorit ovat lämpimästi tervetulleita.
Teatterikorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 2009 ja Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen promootio vuonna 2018.
Valmistuneet ovat tervetulleita liittymään Teatterikorkeakoulun alumnitoimintaan.