Terminologiasta: tohtorikoulutettava on hallinnon yleisnimike tanssitaiteen, teatteritaiteen tai taiteen tohtorin tutkintoa Teatterikorkeakoulussa suorittavalle jatkotutkinto-opiskelijalle. Väitöstutkija on termin synonyymi muissa kuin hallinnollisissa yhteyksissä.
Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen tekemiseen Teatterikorkeakoulun edustamien esittävien taiteiden aloilla. Taiteellinen tutkimus on monialaista ja yhteisöllistä taiteen mediumissa toteutuvaa akateemista tutkimusta. Se sisältää taiteellisia prosesseja ja tuotoksia sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia. Tohtoriohjelmasta valmistuu esittävien taiteiden taiteilija-tutkijoita.
Tohtorikoulutuksen osaamistavoitteiden mukaan taiteilija-tutkijat kykenevät soveltamaan kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina. He kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla.
Tohtoriopintoja ohjaavat erilaiset säädökset. Taideyliopiston koulutussäännössä ja Teatterikorkeakoulun opiskelua koskevissa yleisissä ohjeissa määritellään mm. Teatterikorkeakoulussa suoritettavat jatkotutkinnot, opintojen laajuudet sekä opin- ja taidonnäytteet. Tohtoriohjelman opetussuunnitelman mukaiset tohtorintutkinnon väitöstutkimusta tukevat opinnot esitellään osiossa Opetustarjonta.
Tutkinnon osaamistavoitteet on kuvattu kattavammin opetussuunnitelmissa 2015–2021 ja 2021–2026.
Tohtorintutkinnon osat ja laajuus määritellään opetussuunnitelmassa: tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä (op) ja se koostuu väitöstutkimuksesta (180 op) ja sitä tukevista opinnoista (60 op). 1.8.2021 voimaan tulleen opetussuunnitelman 2021–2026 lisäksi tutkinnon voi suorittaa opetussuunnitelman 2015–2021 pohjalta.
Opetussuunnitelman 2015–2021 mukaiset tavoitetutkinnot ovat tanssitaiteen tohtorin tutkinto tai teatteritaiteen tohtorin tutkinto. Väitöstutkimus koostuu taiteellisista osista (20–100 op) ja kommentaarista (80–120 op). Kommentaari on taiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja käytäntöihin. Harkinnanvaraisesti väitöstutkimus voi koostua yksinomaan kommentaarista (tällöin 180 op).
Opetussuunnitelman 2021–2026 mukaiset tavoitetutkinnot ovat tanssitaiteen tohtorin tutkinto, teatteritaiteen tohtorin tutkinto tai taiteen tohtorin tutkinto. Väitöstutkimus on 180 opintopisteen kokonaisuus, joka koostuu 1–4 tutkimuselementistä (30–180 op). Tutkimuselementtejä ovat väitöstutkimuksen taiteelliset osat ja kommentaari tai näiden yhdistelmät. Tutkimuselementtejä voi koostaa seuraavilla tavoilla:
• 1–3 taiteellista osaa ja kommentaari
• 2–4 taiteellisen osan ja kommentaarin yhdistelmää
• Harkinnanvaraisesti pelkkä kommentaari
Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Täysipäiväisesti opiskellessa tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on neljä vuotta. Tutkinnon voi suorittaa myös sivutoimisesti.
Väitöstutkimusta tukevat opinnot (60 op) rakentuvat kaikille yhteisistä orientoivista, teoreettisista ja menetelmällisistä opinnoista sekä tutkimusaiheen ja -alan mukaisista erityisopinnoista. Opintojaksot pisteytetään siten, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä.
Taiteellisten osien tulee osoittaa syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta ja kykyä käsitellä tutkimusongelmaa taiteen alaa rakentavasti uudistavalla tavalla. Jokaisesta tutkimukseen kuuluvasta taiteellisesta osasta laaditaan tuotantosuunnitelma aikatauluineen. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan tekijänoikeuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tarkemmin kohdassa Tutkimusetiikka, tekijänoikeudet ja tietosuoja.
Kaikista tarkastettavista töistä, samoin kuin lähdeaineistoiksi tarkoitetusta materiaalista, tehdään laadukas ja tarkoituksenmukainen taltiointi, joka tulee suunnitella etukäteen ja siitä seuraavat mahdolliset kulut tulee ottaa huomioon. On hyvä toimia realistisesti taiteellisen osan laajuuden, järjestelyjen, työryhmän organisoimisen, aikataulutuksen ja rahoituksen suhteen sekä hahmottaa taiteellinen osa tutkimuskokonaisuuden osana. Tekijänoikeus- ja tietosuojamääräyksiä on noudatettava myös taiteellisten osien taltiointien kohdalla.
Väitöstutkimuksen taiteelliset osat tarkastetaan ja arvioidaan sitä mukaa kun ne valmistuvat. Tutkinnon taiteelliseksi osaksi voidaan hyväksyä myös useiden henkilöiden yhteisiä töitä, jos väitöstutkijalla itsellään on niissä itsenäinen osuus.
Opetussuunnitelma 2015–2021
Väitöstutkimus voi sisältää 1–3 taiteellista osaa. Ne voivat olla esimerkiksi esityksiä, projekteja, työpajoja tai demonstraatioita.
Taiteellisten osien opintopisteet (20–100 op) määritellään suhteessa aiheen käsittelyyn, osien määrään ja kommentaarin laajuuteen:
– ensimmäinen tarkastettava osa (20–100 op)
– mahdollinen toinen tarkastettava osa (20–70 op)
– mahdollinen kolmas tarkastettava osa (20–50 op)
Opetussuunnitelma 2021–2026
Taiteelliset osat (30–100 op) ovat väitöstutkimuksen kysymyksenasetteluja tarkastelevia esityksellisiä ja muita järjestelyjä. Ne voivat olla esityksiä, demonstraatioita, kokeiluja, työpajoja tai muunlaisia esityksellisiä järjestelyä.
[Muutos taiteellisen osan opintopisteiden alarajaan, joka oli aikaisemmin 40 op, TN 2/2023]
Väitöstutkimuksen kommentaarin tulee osoittaa kykyä kriittisesti analysoida, artikuloida, käsitteellistää ja teoretisoida taiteellisia tutkimusasetelmia ja kontekstualisoida niitä taiteelliselle tutkimukselle ominaisilla tavoilla. Väitöstutkimuksen kommentaarista tulee käydä ilmi väitöstutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset. Kommentaarin voi toteuttaa monella tavalla; monografiana, jolloin suositeltava laajuus on 150–200 liuskaa; artikkelimuotoisena, jolloin se koostuu johdannosta sekä vähintään kolmesta vertaisarvioidusta julkaisusta ja niistä laaditusta yhteenvedosta; monimediaisena verkkojulkaisuna tai harkinnanvaraisesti muun muotoisena audiovisuaalisena julkaisuna. Artikkelimuotoisen väitöstutkimuksen kommentaarin julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus.
Kommentaari voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tutkimusneuvoston päätöksestä jollakin muulla kielellä. Esitarkastukseen jätettävän kommentaarin kielen tulee olla sama kuin lopullisen julkaisun.
Opetussuunnitelma 2015–2021
Kommentaarin opintopisteet (80–120 op) määritellään suhteessa aiheen käsittelyyn ja taiteellisten osien määrään. Harkinnanvaraisesti väitöstutkimus voi koostua yksinomaan kommentaarista (tällöin 180 op).
Opetussuunnitelma 2021–2026
Kommentaari (vähintään 80 op) voi toteutua itsenäisenä tutkimuselementtinä tai taiteellisen osan ja kommentaarin yhdistelminä. Yhdistelmien yhteenlaskettu kommentaariosuus on pystyttävä osoittamaan vähintään 80 opintopisteen laajuiseksi. Harkinnanvaraisesti väitöstutkimus voi koostua yksinomaan kommentaarista (tällöin 180 op).
Taiteellisen osan ja kommentaarin yhdistelmä
Opetussuunnitelma 2021–2026 antaa mahdollisuuden tehdä taiteellisen osan ja kommentaarin yhdistelmän yhtenä tutkimuksellisista elementeistä. Sen tulee osoittaa syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta ja kykyä käsitellä tutkimusongelmaa taiteen alaa rakentavasti uudistavalla tavalla. Lisäksi sen tulee osoittaa kykyä kriittisesti analysoida, artikuloida, käsitteellistää ja teoretisoida taiteellisia tutkimusasetelmia sekä kontekstualisoida niitä taiteelliselle tutkimukselle ominaisella tavalla. Siitä tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset. Taiteellisen osan ja kommentaarin yhdistelmä voi olla monimediainen verkkojulkaisu tai harkinnanvaraisesti muun muotoinen audiovisuaalinen esitys, dokumentti tai julkaisu.
Suomen perustuslain (731/1999) §12 mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia. Tämä koskee myös opinnäytteitä, eikä niihin siis tule sisällyttää mitään salassapidettävää, kuten liikesalaisuuksia.
Väitöstutkimuksen suunnittelussa auttaa Aineistonhallinnan opas, joka neuvoo aineiston keräyksen, käsittelyn ja tallennuksen yksityiskohdissa tiedostomuodoista metadataan, tutkittavien informoinnista aineiston kuvailuun.
Tutkimuksen dokumentointi merkitsee useiden kysymysten ratkaisemista. Tarvitaanko videotallenteita esityksistä vai työpäiväkirjoja työpajoista? Haastatellaanko osallisia, työryhmän jäseniä tai yleisöä? Mihin taltioinnissa keskitytään ja mikä on toissijaista? Jälkikäteen ei saa tallennettua sellaista, mikä on jo tapahtunut. Taiteellisen tutkimuksen luonteen mukaisesti asioiden merkityksellisyys saattaa ilmetä vasta prosessin päätyttyä. Tekijänoikeuksista ja tietosuojasta katso tarkemmin kohta Tutkimusetiikka, tekijänoikeudet ja tietosuoja.
Taiteellisten osien tuotantoja suunnitellessa kannattaa tarkistaa Teatterikorkeakoulun tuotantohakujen aikataulut, tuotantotuen ja apurahojen hakuajat sekä tilavarausohjeet. Katso tarkemmin luvussa B2.)
Yksi taiteellinen osa on mahdollista toteuttaa yhteistyössä Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan palveluiden (TTP) kanssa. Tämä edellyttää, että väitöstutkija tekee tuotantotukihakemuksen Tutkelle ja tuotantohakemuksen TTP:lle. TTP:n tuotantohaku on auki tavallisesti helmikuun loppuun asti ja siinä on mahdollista hakea TTP:n tukea seuraavan lukuvuoden tuotantoihin. Tuotantohakemukseen tarvitaan vastuuopettajan ja ohjaajien puollot. Myös taiteellisiin osiin, jotka eivät ole TTP-tuotantoja voi täyttämällä hakulomakkeen pyytää neuvoja ja apua viestintään.
Tanssitaiteen, teatteritaiteen tai taiteen tohtorin tutkinto sisältää väitöstutkimuksen lisäksi 60 opintopisteen verran väitöstutkimusta tukevia opintoja. Suoritettavat opinnot koostuvat kuudesta opintokokonaisuudesta:
1. Tutkijayhteisöön liittyminen, (pakollinen)
• OPS 2015–2021 12–14 op
• OPS 2021–2026 14 op
2. Taiteellisen tutkimuksen lähestymistapoja, (pakollinen)
• OPS 2015–2021 8–14 op
• OPS 2021–2026 10 op
3. Taiteellisen tutkimuksen teoreettiset perusteet
• OPS 2015–2021 8–14 op
• OPS 2021–2026 maks. 10 op
4. Esittävien taiteiden perinteet, historia ja nykysuuntaukset
• OPS 2015–2021 6–12 op
• OPS 2021–2026 maks. 10 op
5. Esittävien taiteiden yhteiskunnalliset ja pedagogiset ulottuvuudet
• OPS 2015–2021 6–12 op
• OPS 2021–2026 maks. 10 op
6. Tutkimusaiheen erityisopinnot
• OPS 2015–2021 6–10 op
• OPS 2021–2026 maks. 6 op
Kuhunkin kokonaisuuteen kuuluu joukko opintojaksoja, jotka on määritelty opetussuunnitelmassa. Tutkijayhteisöön liittyminen ja Taiteellisen tutkimuksen lähestymistapoja ovat kaikille pakollisia opintokokonaisuuksia. Opintokokonaisuuksien enimmäismäärät ylittävät opintojaksojen suoritukset kirjataan muihin opintoihin.
Opetussuunnitelman rakenne löytyy opinto-oppaasta vuosittaisten kurssien toteutusten pohjalta.
Tutken opetus sisältyy johonkin yllä mainituista kuudesta opintokokonaisuudesta, mutta vuosittainen opetustarjonta vaihtelee. Toteutukset on sijoitettu opinto-oppaassa asianomaisen opintojakson alle. Tutken tarjoama opetus sisältää pakollisten opintojen lisäksi vuosittain uusiutuvan valikoiman kursseja, seminaareja ja työpajoja.
Tohtoriohjelman opetustarjonnasta löytyvät toteutettavien kurssien aikataulut, toteutustavat, arvostelu, sisällöt, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. Tutken opetushenkilökunta suunnittelee seuraavan lukuvuoden opetustarjonnan edeltävän lukuvuoden joulu-helmikuussa yhteistyössä perustutkinto-opetuksen koulutusohjelmien ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian kanssa ja ottaa mielellään vastaan jatkotutkinto-opiskelijoiden aloitteita ja toiveita opetuksen sisällöiksi. Tohtoriohjelman opetustarjonta löytyy opinto-oppaasta.
Taideyliopistolla on yhteistä tohtorikoulutusta, joka tarjoaa jatkotutkinto-opiskelijoille mm. taiteidenvälisyyteen, taiteen ja tutkimuksen etiikkaan sekä viestintä- ja työelämätaitoihin liittyviä kursseja. Taideyliopiston akatemiat avaavat kursseja myös muiden akatemioiden opiskelijoille.
Yhteinen tohtorikoulutus
Taideyliopiston vapaasti valittavat opinnot
Tutken kursseille pääsee ilmoittautumaan Peppi-järjestelmän kautta (Opiskelijan Peppi). Kurssi toteutetaan, mikäli sille on viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä vähintään neljä ja pienryhmille kolme ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen on sitova.
Tutken toimintaan sisältyy lisäksi erilaisia tutkimustilaisuuksia ja joka toinen vuosi järjestettävä Esittävän taiteen taiteellisen tutkimuksen kollokvio CARPA. Summer Academy for Artistic Research (SAAR) on pohjoismaisten taideyliopistojen yhteinen taiteellisen tutkimuksen tohtorikoulutukseen keskittyvä kesäkoulu. Se järjestetään vuosittain elokuussa eri pohjoismaissa. Kouluun haetaan keväisin järjestettävässä haussa. Taideyliopistossa järjestetään taiteelliseen tutkimukseen ja muuhun sen piirissä toteutettavaan tutkimukseen liittyviä konferensseja ja seminaareja (ks. tapahtumakalenteri).
Osa vaadituista opinnoista on mahdollista suorittaa myös Teatterikorkeakoulun ulkopuolella, esimerkiksi toisissa yliopistoissa tai ulkomailla. Näistä suorituksista on aina sovittava etukäteen vastuuopettajan kanssa. Muualla suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon Taideyliopiston AHOT-ohjeistuksen mukaisesti. Tarvittaessa väitöstutkijan on mahdollista tehdä JOO-sopimus joustavasta opinto-oikeudesta, joka oikeuttaa ennalta sovittuun määrään opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. Mikäli opinnot edellyttävät muualta saatavaa opetusta, ohjaajan ja vastuuopettajan lisäksi suunnittelija voi auttaa käytännön järjestelyissä. Tutke kannustaa väitöstutkijoita kansainvälistymään myös oman oppilaitoksen ulkopuolella (ks. ohjeet kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutumisesta).
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) selkeyttää opintopolkua. Väitöstutkija laatii itse HOPSinsa Opiskelijan Pepissä siellä valmiina olevaan opetussuunnitelman mukaiseen pohjaan.
Ensimmäisen lukuvuoden aikana väitöstutkimuksen opintoneuvontaa antaa mentori keskinäisissä keskusteluissa ja sen jälkeen keskustelut käydään vastuuopettajan kanssa. HOPSia täydennetään ja muutetaan tarpeen mukaan. Teknistä neuvontaa HOPSin tekemisessä ja väitöstutkimusta tukevien opintojen sijoittamisessa opetussuunnitelman rakenteeseen voi kysyä suunnittelijalta.
1.1.2014 alkaen opintosuoritukset ovat voimassa kymmenen vuotta niiden suorituspäivästä. Vanhentuneiden opintosuoritusten sisällyttäminen tutkintoon edellyttää toisinaan kyseisten opintosuoritusten täydentämistä tai uusimista. Tällaisessa tilanteessa tulee ottaa yhteys vastuuopettajaan.
Väitöstutkija voi halutessaan keskeyttää opintonsa ja luopua opiskeluoikeudestaan keskusteltuaan asiasta ensin vastuuopettajansa kanssa ja täyttämällä lomakkeen Taideyliopiston opiskeluoikeudesta luopumiseen.
Tutkimussuunnitelma esittelee taiteellisen tutkimusasetelman. Tämä on lähtötilanne tutkimukselle, joka ylittää tutkimusalojen ja taiteellisten käytäntöjen rajoja tai keksii ja löytää uusia tapoja yhdistää teoreettisia, kokemuksellisia ja menetelmällisiä aineksia. Tutkimussuunnitelma vastaa kysymykseen mitä väitöstutkija on tekemässä ja ohjaa siten opintojen sisältöä. Suunnitelmassa tulee olla selkeästi esiteltynä tutkimuksen aihe eli mitä tutkitaan; sen menetelmät eli miten tutkitaan; tutkimuksen taiteellinen erityislaatu; sekä sen taiteenalakohtaiset, pedagogiset ja yhteiskunnalliset tavoitteet.
Tutkimussuunnitelman on kuvailtava tiivistetysti tutkimuksen taiteelliset osat ja kommentaari ja perusteltava niiden rooli tutkimusasetelmassa. Suunnitelman lukijan on saatava käsitys tutkimuksen eri osien toteutustavoista, dokumentoinnista, aikatauluista ja rahoituksesta sekä niiden keskinäisistä suhteista. Lähdeaineiston ja tutkimuskirjallisuuden esittelyn kautta suunnitelma asettuu taiteellisen tutkimuksen laajempaan kontekstiin.
Tutkimussuunnitelma on väitöstutkijalle tutkimuksen etenemistä tukeva tiekartta, joka tulee päivittää säännöllisesti. Taiteellinen tutkimus on prosessiluonteista, joten on hyvin todennäköistä, että tutkimussuunnitelma muuttuu ja kehittyy opintojen aikana. Tutkimussuunnitelmaa käydään läpi vuosittaisissa HOPS-keskusteluissa, jolloin arvioidaan sekä tutkimuksen eteneminen että tarve mahdollisiin muutoksiin. Tutkimussuunnitelma on hyvä päivätä. Teatterikorkeakoulun ohjesäännön mukaan Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtaja hyväksyy tutkimussuunnitelmat, jos niihin tehdään merkittäviä muutoksia (esim. muutos taiteellisten osien määrään) opintojen aikana (ks. Taideyliopiston johtosääntö ja säädökset). Tutkimussuunnitelma täytyy hyväksyttää uudestaan vastuuopettajalla viimeistään kymmenen vuoden kuluttua väitöstutkijaksi hyväksymisestä.
Taiteelliseen tutkimustyöhön liittyy erityisiä käytännön kysymyksiä, joita on hyvä miettiä etukäteen. Millaista käytännöllistä työtä tutkimus sisältää? Miten työn vaiheet dokumentoidaan? Kerätäänkö taiteellisesta osasta tai siihen osallistuvilta aineistoa, miten ja missä vaiheessa? Millaisia eettisiä kysymyksiä tästä seuraa? Myös tutkimuksen muotoa kannattaa harkita hyvissä ajoin: voisiko omaan aiheeseen soveltua paremmin artikkelimuotoinen tutkimus tai monimediainen julkaiseminen? Millaisia vaikutuksia tällaisista valinnoista on tutkimuskäytäntöön?
[edit. TN ei hyväksy tutkimussuunnitelmia 1.5.2024 lähtien]
Tutkessa tehtävissä tohtoriopinnoissa noudatetaan hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä, jotka perustuvat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) kaikkia tutkimusaloja koskeviin yleisiin ohjeisiin. Niiden noudattaminen edistää tutkimuksen luotettavuutta, uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä.
Tutkimuksen etiikkaan tulee perehtyä jo tutkimussuunnitelmavaiheessa ja miettiä, miten hyvät käytännöt on otettava huomioon suunnitelman toteuttamisessa. Taiteelliseen tutkimukseen liittyy sekä yleisiä että erityisiä eettisiä kysymyksiä, joiden ratkaisemisessa auttavat Tutken henkilökunta ja ohjaajat. Väitöstutkijan vastuulla on tehdä eettinen ennakkoarviointi jo ennen tutkimuksen käynnistymistä. Ohjaajan on huolehdittava, että tohtorikoulutettavalla on tietoa asiasta.
Tutkimussuunnitelman ja eettisen ennakkoarvioinnin pohjalta on hyvä pohtia tutkimusaineistoon liittyviä kysymyksiä ja tehdä ainakin alustava aineistonhallintasuunnitelma, jonka laatimisessa voi käyttää apuna DMPTuuli-työkalua. Suunnitelman laatimisen yhteydessä nousevat esiin kysymykset esimerkiksi lähdeaineiston säilyttämisrajoituksista, sen mahdollisesti sisältämistä henkilötiedoista ja huomataan ajoissa, mikäli aineisto tulee sisältämään vaikutuksenarviointia edellyttäviä erityisiä henkilötietoja ja mahdollisia riskejä voidaan kartoittaa jo etukäteen.
Tohtoriohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille pakollinen opintojakso Tutkimusetiikka.
Tutkimusetiikkaan liittyy myös väitöstutkimuksen tarkastajien, esitarkastajien sekä vastaväittäjien valinta. Tarkastajiksi, esitarkastajiksi ja vastaväittäjiksi etsitään alan parhaita kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. Erityisestä syystä tarkastaja, esitarkastaja tai vastaväittäjä voidaan valita Taideyliopistosta, mutta ei kuitenkaan väittelijän omasta akatemiasta tai tutkimusryhmästä tai vastuuopettajan tai ohjaajan tutkimusryhmästä.
Tarkastajien, esitarkastajien ja vastaväittäjien esteellisyydestä säädetään hallintolain (434/2003) 27 ja 28 §:ssä. Tarkastajana, esitarkastajana tai vastaväittäjänä ei voi toimia henkilö, jolla on yhteisiä julkaisuja tai tutkimusyhteistyötä väitöstutkijan kanssa väitöstutkimuksen tarkastusta edeltäneen viiden vuoden ajalta. Tarkastajien, esitarkastajien ja vastaväittäjien tulee pystyä antamaan väitöskirjasta riippumaton arvio, eivätkä he saa toimia liian läheisessä suhteessa väitöstutkimuksen tekijään, vastuuopettajaan tai ohjaajaan, jotta ei synny epäilystä puolueettomuudesta. Tarkastajana, esitarkastajana tai vastaväittäjänä ei voi toimia väittelijän lähisukulainen. Esitarkastajat ja vastaväittäjät eivät myöskään saa olla suorassa esimiessuhteessa väittelijään.
Väitöstutkija ei saa olla etukäteen eikä tarkastusprosessin edetessä yhteydessä tarkastajiin, esitarkastajiin tai vastaväittäjiin, ja vastuuopettaja tai suunnittelija huolehtii kaikesta tarkastukseen liittyvästä tiedonkulusta, mm. linkkipaperin lähetyksestä.
Kommentaarin käsikirjoituksen alkuperäisyys tarkistetaan ennen esitarkastusta (ks. kommentaarin esitarkastusohjeet).
Taiteelliseen tutkimukseen liittyy tyypillisesti tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Tutkimusta koskee tekijänoikeuslainsäädäntö. Suomen ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat sopineet Kopiosto ry:n kanssa tekijänoikeuslain alaisten aineistojen käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa.
Tekijänoikeuksista huolehtiminen on olennaista Taideyliopiston tutkimushankkeiden, opetuksen, julkaisemisen ja tiedottamisen juridisten edellytysten kannalta. Taiteellisen tutkimuksen tekijänoikeuksista saa lisätietoa taideyliopistojen yhteisestä tekijänoikeusoppaasta, josta löytyvät myös tekijänoikeuskysymyksissä auttavan Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen tekijänoikeusasiamiehen yhteystiedot.
Vuonna 2016 Euroopan Unionissa tuli voimaan yleinen tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation; ks. Data protection in the EU) ja 2018 kansallinen tietosuojalaki, joissa säädetään henkilötietojen käsittelystä. Henkilötietoja ovat kaikki tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyvät tiedot, myös kuvat, videot ja äänitteet jne. Tutustu tutkimuksen tietosuojaan Artsissa.
On hyvä muistaa, että vaikka tutkimus täyttäisikin TENKin vaatimukset, saattaa siinä silti olla tutkimuseettisiä tai tekijänoikeudellisia ongelmia. Tutkimusetiikkaa, tekijänoikeuksia ja tietosuojaa käsitellään Tutken perehdytysjaksoilla, mutta väitöstutkijan on hyvä pohtia näitä kysymyksiä myös yhdessä ohjaajansa kanssa.
Tutken väitöstutkija, jolla on hyväksytty ja voimassa oleva tutkimussuunnitelma, on oikeutettu opetukseen ja ohjaukseen sekä saamaan neuvoja, tiloja ja välineitä käyttöönsä. Hän on osa Tutken yhteisöä siihen kuuluvine oikeuksineen.
Tutken väitöstutkijalla on velvollisuus päivittää tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä noudattaa näitä, solmia ohjaussitoumus sekä ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuosittain. Sekä oikeutena että velvollisuutena on myös osallistua oman tutkimusympäristön kehittämiseen, edustaa Tutken yhteisöä ja tehdä Tutkessa tehtävää työtä tunnetuksi. Väitöstutkijan statuksen Tutken jäsenenä tulee näkyä, kun hän esiintyy Teatterikorkeakoulun ulkopuolella niissä julkisissa yhteyksissä, joihin hänen tutkimuksensa liittyy.
Väitöstutkijan velvollisuuksiin kuuluu CRIS-raportointi (ohjeet Artsissa). CRIS-järjestelmään kirjataan taiteelliset työt, vierailut, konferenssiesitelmät ja julkaisut vuosittain.
Lukukausien lopussa järjestettävien Tutken yleiskokousten yhtenä tarkoituksena on kerätä palautetta ja kokemuksia lukukauden toiminnasta sekä kehitysehdotuksia tulevasta toiminnasta. Palaute on tärkeää, sillä sen avulla Tutken henkilökunta arvioi, millaiset opetuksen muodot tai muut toiminnan käytännöt ovat olleet onnistuneita ja toimivia ja missä on parantamisen varaa. Palautetta voi aina antaa myös suoraan kurssien opettajille ja Tutken henkilökunnalle.
Tutken yhteisön kommunikaation ydin on kyky esitellä omaa tutkimusta ja keskustella toisten tutkijoiden ja väitöstutkijoiden taiteellisesta tutkimuksesta. Esimerkiksi alakohtaisissa seminaareissa tai pienryhmäopetuksessa jaetut kokemukset auttavat hahmottamaan tutkijuuden haasteita ja arkipäivää sekä edistävät tutkimustyötä.
Eettiset periaatteet koskevat kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä tehtävästä tai roolista riippumatta. Jokaisen yhteisön jäsenen odotetaan tuntevan eettiset periaatteet ja sitoutuvan niihin.
Ohjeistus sosiaalisessa mediassa toimimiseen on tarkoitettu Taideyliopiston työntekijöille, kuten työsuhteisille tohtorikoulutettaville. Se on hyödyllinen kaikille väitöstutkijoille.
Artsista löytyvät myös toimintaohjeet ristiriitatilanteiden varalle ja Opiskelijan Uniartsista toimintaohje ristiriitatilanteiden ja epäasiallisen käyttäytymisen varalle.
" /></p>