- Riviväli 1,5
- Fontti 12 (Times New Roman, Calibri, Cambria)
- Jokaisen kappaleen väliin yksi ylimääräinen riviväli (ilman sisennystä).
Paperi
- A4-kokoinen valkoinen paperi
- Teksti vain toiselle puolelle
Asemointi
- Ylä‐ ja alamarginaaleihin vähintään 2 cm tilaa
- Tekstinkäsittelyohjelmissa on valmis asemointi; on tarkistettava, onko se sopiva, ellei, perusasetukset kannattaa muuttaa pysyvästi kyseiseen asiakirjaan
Sivunumerointi
- Sivut tiivistelmistä sisällysluetteloon numeroidaan roomalaisin numeroin
- Tekstisivut numeroidaan arabialaisin numeroin (liitesivutkin numeroidaan)
- Sivunumero sijoitetaan tekstille varatun alueen sisälle, ei marginaaliin
Otsikot
- Otsikoissa voidaan käyttää eri kirjoitustapaa kuin leipätekstissä (isot kirjaimet, lihavointi tms.), mutta tässä kannattaa noudattaa harkintaa ja pidättyvyyttä
- Otsikot aloitetaan vasemmalta eikä niiden jälkeen tule pistettä
- Pääluvut aloitetaan kukin uudelta sivultaan
Kuviot: taulukot, nuottiesimerkit, kuvat ym.
Kaikki kuvat, kuviot, nuotit jne. ovat lähtöisin suoraan työn argumentoinnista. Niiden sisältö tai merkitys on siksi selostettava sanoin. Tässä yhteydessä esimerkit eivät "puhu puolestaan", eikä tutkielmaan sisällytetä pelkkiä “kuvituskuvia”. Kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin kukin omaksi sarjakseen. Sarjat kirjoitetaan seuraavasti:
- TAULUKKO 1. Taulukkoseloste ja mahd. lähde.
- KUVIO 1. Kuvioseloste ja mahd. lähde.
- NUOTTIESIMERKKI 1. Kohdan tms. nimi ja lähde.
- KUVA 1. Kuvan aihe ja lähde.
Edellisten lähteet ja/tai tekijänoikeuden omistajat voidaan ilmoittaa myös erillisessä luettelossa. Tekijänoikeuksia on kunnioitettava huolehtimalla julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja tekijän ilmoittamisesta (esim. valokuvan yhteydessä aina mainittava joko kuvaajan nimi tai paikka/arkisto, jossa alkuperäinen kuva sijaitsee). Taulukot, kuviot, nuottiesimerkit ja kuvat voidaan sijoittaa erillisille sivuille, jos viittaukset niihin ovat lähellä tätä sivua.
Kursivointi
- Kursivointia käytetään teosten ja esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien nimissä (Helsingin Sanomat, Tuntematon sotilas, Porilaisten marssi)
- Kursivointia voi käyttää myös silloin, kun jokin työsi kannalta keskeinen termi mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran, ja haluat nostaa sen huomioarvoa lukijalle
- Henkilöiden nimiä ei korosteta kursiivilla
