Seuraavat, pääasiassa kirjallisen osion ulkoasua koskevat ohjeet ovat suosituksia. Kirjallisen osion hyväksymisen ja mahdollisen arvosanan ratkaisee viime kädessä sen sisältö. Kirjallisen osion ulkomuodon on kuitenkin täytettävä tietyt kriteerit: sen tulee olla siisti, helppolukuinen ja johdonmukainen sekä osoittaa akateemisten käytäntöjen tuntemusta.
Annetut ohjeet perustuvat pitkään akateemiseen traditioon, jossa ne ovat hioutuneet ahkerassa käytössä. Kirjallisen osion ulkomuodossa ei ole syytä pyrkiä kirjoittajan persoonallisuuden ilmentämiseen; ulkomuodon tulee päinvastoin osoittaa kirjoittajan halua noudattaa kyseessä olevan yhteisön sääntöjä ja käytäntöjä. Jos kirjallisen osion kieli on muu kuin suomi, noudatetaan kyseisen kielen oikeinkirjoitus- ja muotoilusääntöjä.
Kannen muotoiluun Taideyliopistossa on olemassa tarkat ohjeet. Kirjallisten osioiden kannet toteutetaan Taideyliopiston viestinnässä väitöskirjojen kansia varten laaditun graafisen ohjeistuksen mukaisesti. Tohtorintutkintoa valmisteleva tilaa kannen Artsista löytyvän lomakkeen avulla. Linkki lomakkeeseen on tässä.
Lomake menee Sibelius-Akatemian viestintään tiedottajalle ja kansista vastaavalle graafikolle.
Yleisesti (ei koske kansia, eikä ole sama kuin sisällysluettelo)
Kirjallisen osion nimen tulee olla täsmällinen ja järkevän mittainen. Otsikossa voidaan käyttää myös rakennetta, johon kuuluu pääotsikko ja selittävä alaotsikko. Muista, että joka ikinen sana ja välimerkki nimessä “painaa tonnin” eli nimen muotoilulla on paljon merkitystä. Nimilehden muotoilulle ei ole olemassa tiettyä mallia. Tästä opiskelijan tulee keskustella ohjaajansa kanssa. Seuraava malli on kuitenkin usein käytössä:
Tiivistelmä on kirjallisen osion lyhyt yhteenveto. Se on pituudeltaan noin 1 liuskan mittainen.
Tiivistelmän merkitys:
Tiivistelmän sisältö:
Tiivistelmän tulee sisältää seuraavat asiat:
SibA-kirjaston tiivistelmäohjeet ja lomake, jolle tiivistelmä laaditaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24814#3
Lisäohjeistusta tiivistelmän kirjoittamisesta: http://www.gradutakuu.fi/2011/10/13/kirjoita-tiivistelma-ensin/
Esipuhe ei ole varsinaisen työn raportoinnin osa, eli kirjallisen osion tekstin tulee olla luettavissa ja ymmärrettävissä kokonaisuutena ilman esipuhettakin. Esipuheessa voidaan kertoa työn synnyn taustaa – kuitenkin niin, että varsinainen työn ymmärtämiseksi välttämätön tieto on vasta johdannossa.
Esipuheessa on myös tapana kiittää sellaisia henkilöitä, jotka ovat ohjanneet, kannustaneet, auttaneet tai esimerkiksi inspiroineet tekijää – myös työtehtäviensä ulkopuolella tai poikkeuksellista aktiivisuutta osoittaen. Tohtoroitumisprosessia rahoittaneet tahot mainitaan myös kiitoksin esipuheessa. Voit katsoa mallia esipuheen laatimiseen aikaisemmista kirjallisista osioista, tutkielmista ja väitöskirjoista.
Sisällön hierarkia tulee hahmottaa ja ilmaista selvästi. Hierarkia (luvut ja alaluvut) voidaan ilmaista eri kokoa olevin kirjasimin tai eri kirjasintyypein – kuitenkin välttäen kirjavuutta – tai tavallisimmin arabialaisin numeroin. Numerointia käytettäessä ei tarvitse vaihdella kirjasinkokoa tai -tyyppiä. Tiivistelmää ei mainita sisällysluettelossa.
Numerointi (otsikot viitteellisiä):
1 Johdanto
1.1 Työn tarkoitus
1.2 Menetelmä(t)
1.2.1 xxxx
1.2.2 xxxx
2 Ensimmäinen käsittelyluku
2.1 xxxx
2.2 xxxx
jne.
5. Varsinainen teksti
(katso kohta Kirjallisen osion peruspalikat)
Lähdeluettelon tulee olla lukijaystävällinen ja helppo käyttää. Siinä mainitaan kaikki ne – ja vain ne – lähteet, joihin on työssä viitattu tai jotka on siinä mainittu. Lähteet on hyvä ryhmitellä lajin mukaan (esim. Arkistoaineisto, Haastattelut, Sanomalehdet, Tutkimuskirjallisuus jne.) Luettelon tulee olla täsmällinen, virheetön ja johdonmukainen. Lähdeluettelon muotoilun tarkempi ohjeistus löytyy täältä.
Liitteet varustetaan numeroinnilla, jonka tulee erottua sisällysluettelon numerointitavasta. Jokaiselle liitteelle tulee antaa otsikko (tyyliin LIITE 1: Liitteen otsikko).