Tutkimusviestintä kattaa tutkimusalan sisäisen viestinnän, alojen välisen viestinnän ja populaarin tiedeviestinnän suurelle yleisölle. Tutkimusviestintä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeinen ilmenemismuoto – se edistää tutkimustiedon hyödynnettävyyttä yhteiskunnan eri sektoreilla.
Julkisesti rahoitetulta tutkimukselta edellytetään yhä suurempaa näkyvyyttä ja myös tutkimustulosten ja tietoaineistojen avointa saatavuutta. Tutkimuksesta viestiminen edellyttää aina vastuullisuutta, ettei synny vääriä käsityksiä tieteen tulosten hyödynnettävyydestä. (Vastuullinen tiede.) Tutkijan kannattaa tutustua tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan tiedeviestinnän suosituksiin sekä Vastuullinen tiede -sivuston näkökulmiin tiedeviestinnästä.
Tutkimuksesta viestiminen kattaa koko tutkimuksen elinkaaren suunnittelusta tulosten julkistamiseen. Avoimuuden aikakausi tarjoaa tutkimushankkeille ja tutkijoille aiempaa enemmän mahdollisuuksia ja kanavia tutkimuksesta viestimiseen. Tutkijan on hyvä päivittää viestintäosaamistaan muuttuvassa mediakentässä.
Hankkeen viestinnän suunnittelussa kannattaa huomioida koko hankkeen elinkaari: suunnittelu, toteutus, tulosten julkaiseminen ja tutkimusaineistojen jatkokäyttö. Mikäli rahoittaja edellyttää tutkimushankkeelta viestintä- tai vuorovaikutussuunnitelmaa, sellainen laaditaan joko jo hakuvaiheessa tai hankkeen alkaessa. Jossain tapauksessa sellainen on hyvä laatia muutenkin. Viestintäsuunnitelmassa sovitaan mahdollisimman realistisesti hankkeen aikana tapahtuvan viestinnän sisällöistä, kohderyhmistä, viestintäkanavista ja -keinoista, viestintävastuista sekä aikataulusta.
Pääsääntöisesti viestintäsuunnitelma laaditaan rahoittajan ohjeita noudattaen. Yleensä viestintäsuunnitelma muodostuu vastaamalla seuraavanlaisiin kysymyksiin: Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia hankkeella tavoitellaan? Mitkä ovat sen viestinnälliset tavoitteet? Mitkä ovat viestinnän tärkeimmät kohderyhmät? Mitä-kysymysten lisäksi vastataan myös miten-kysymyksiin, kuten: Mitä viestintätapoja ja työkaluja käytetään? Minkälaisia viestintämateriaaleja tarvitaan? Miten vaikutuksia arvioidaan ja mitataan?
Toisinaan mukana on hyvä olla myös budjetti esimerkiksi painotuotteille, valokuville tai vaikkapa videolle. Lopuksi suunnitelma aikataulutetaan. Taideyliopiston viestintäammattilaisilta saa neuvoja ja tukea viestintäsuunnitelman tekemiseen. Kriisin kohdatessa Taideyliopistossa noudatetaan yhteistä kriisiviestinnän ohjetta.
Taideyliopiston eri viestintäkanavat (verkkosivut, sosiaalisen median kanavat Facebook, Twitter ja Instagram, mediakontaktointi, tiedotteet jne.) on tarkoitettu muun muassa tutkimuksesta viestimiseen. Taideyliopiston viestinnän ammattilaisten avustuksella voidaan räätälöidä viestintä hankkeen tarpeisiin soveltuvaksi. Aihe ja hankkeen laajuus ratkaisevat, mitä toimenpiteitä kannattaa milloinkin tehdä. Tutkimusviestinnässä noudatetaan yleisiä uutiskriteerejä.
Tutkimushankkeille räätälöidään Taideyliopistossa viestintäpalveluja ja -alustoja niiden koon ja profiilin mukaan. Tutkimushanke voi joissain tapauksissa saada joko Taideyliopiston verkkosivustolta ns. pitkän sivun tai jos se on laaja, sille voidaan perustaa oma verkkosivusto Taideyliopiston sites-alustalle. Jos hankkeelle perustetaan Taideyliopiston ylläpitämä nettisivusto, sille tulee määritellä elinkaari ennen perustamista.
Hankkeessa sovitaan tarvittaessa vastuuhenkilöt verkkosivun tai -sivuston sisällön ylläpitämiseen sekä mahdollisesti myös blogin päivittämiseen sekä somenäkyvyydestä huolehtimiseen. Viestintävastuiden jakaminen mahdollistaa, että hankkeen tutkijat voivat viestiä tutkimuksesta omimmalta tuntuvalla tavalla.
Työsuhteisen tutkijan yhteystiedot päivittyvät automaattisesti yliopiston tiedotuskanaviin eli Artsiin ja ulkoisille verkkosivuille.
Tutkija voi lisätä näkyvyyttään viemällä tutkimusta ja taiteellista toimintaansa koskevia tietojaan sekä lataamalla esimerkiksi CV:nsä Artsin Omalle sivulle (henkilökortti). Tutkija voi valita, mitä tietoja missäkin kanavassa näkyy (Oma sivu). Myös affilioituneet tutkijat voivat käyttää käyttää Artsin henkilökorttia.
Tutkijoille järjestetään mediakoulutuksia tutkimuksen popularisoinnista tai mediahaastatteluista. Viestintäpalvelut tarjoaa lisäksi tutkijoille räätälöityä käytännön koulutusta esimerkiksi viestintäsuunnitelman kirjoittamisessa, nettisivujen teknisessä käyttöönotossa tai sosiaalisen median käytössä. Koulutustarpeita voi ehdottaa tutkimusviestijöille (ks. yhteystiedot yläpuolisesta laatikosta).
viestinta@uniarts.fi
Taideyliopiston visuaalisen ilmeen kulmakivet ovat X-tunnus ja tekstilogo sekä akatemioiden tekstilogot. Artsista löydät logot ja pohjat Power Point -dioille, julisteille ja Word-dokumenteille. Noudata rahoittajan ohjeita sen logojen suhteen.
