Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluvan tutkielman kirjoittaminen MuTri-tohtorikoulussa: Tutkimuksellinen ote – miksi ja miten?

Tutkimuksellinen ote – miksi ja miten?

Edellä olemme jo korostaneet, että tutkielma ei voi olla elämäkertakirjoittamista, vaan siltä vaaditaan enemmän tutkimuksellista otetta – samoin kuin prosessin taiteellisilta osuuksilta. Mihin tällä käytännössä viittaamme? 

Suunnitelmallisuus
Tutkimustehtävä sitoo yhteen tutkinnon eri osiot
Uuden tiedon ja ymmärryksen tuottaminen
Jaettavuus

 

Suunnitelmallisuus

Suunnitelmallisuus

Jotta tutkielmasi anti olisi pätevää, sen takana tulee olla omaa jäsentynyttä itsenäistä ajattelua sekä suunnittelua. Tämä piirre ilmenee lukemattomin erilaisin tavoin koko tutkintoprosessissa, mutta näkyvin ja dynaamisin suunnitelmallinen elementti on konkreettinen, MuTri-käsikirjan ohjeistama jatkotutkintosuunnitelma. Sen osana olet laatinut ns. suunnitelman tutkimuksellisesta osiosta (tästä eteenpäin Tutkimussuunnitelma). 

Jatkotutkintosuunnitelma (joka sisältää tutkimussuunnitelman) on koko tutkinnon toteuttamisen lähtökohta ja yhteinen kaikille tohtorikokelaille. Jo jatkotutkintosuunnitelmaa valmistellessa on tärkeää pohtia ja kirjata ylös, miten tutkielma liittyy tutkinnon kokonaisuuteen. Ohjaajasi/ohjausryhmäsi näkemykset auttavat sinua hahmottamaan kokonaisuuden. Tämän oppaan seuraava kohta Tutkimustehtävän määrittely niveltyy suunnitelmallisuuteen ja sen auki kirjoittamiseen.

Taiteen tekemisen näkökulma rakennetaan taiteelliseen tohtorintutkintoon yhdessä ohjaajan tai ohjausryhmän kanssa. Se on yksi keskeisimmistä eroista suhteessa tieteellisen tohtorintutkinnon työstämiseen.

Jatkotutkintosuunnitelmaa kirjoitettaessa on tohtorihankettasi lisäksi tarkasteltava eettisestä näkökulmasta. Tähän arviointiin lukeutuvat: a) selostukset siitä, kuinka tutkielman tutkimusaineisto on hankittu, b) miten/millä ehdoilla aineistoa säilytetään ja käytetään (erityisesti kenttätyötä sisältävissä töissä) sekä c) millaisia seurauksia hankkeella  voi eettisestä näkökulmasta olla. Taiteellisen tohtorintutkielman kohdalla erityistä huomiota kannattaa lisäksi kiinnittää tekijänoikeuskysymyksiin. Taideyliopiston omat eettiset ohjeistukset löytyvät intraverkko Artsista osoitteesta: https://artsi.uniarts.fi/toimintaperusteet/eettinen-toiminta

Tutkimustehtävä sitoo yhteen tutkinnon eri osiot

Tutkimustehtävä

Taiteellinen tohtorintutkinto sisältää taiteelliset osiot ja tutkielman (5 + 1). Niitä yhdistää jo jatkotutkintosuunnitelmassasi muotoiltu keskeinen päämäärä eli tutkimustehtävä. Tästä seuraa muun muassa, että taiteellisen prosessin ja sen aikana tapahtuneen uuden tiedon ja kokemuksen/näkemyksen löytymisen tulee näkyä taiteellisen tohtorintutkinnon tutkielmassa. Tämä voi toteutua esimerkiksi niin, että osa tutkielmasta koostuu taiteellisen prosessin analyysista, vaikka pääpainotus ei olisikaan siinä. Lukijalle on joka tapauksessa tehtävä selväksi, miten taiteelliset osuudet suhteutuvat tutkimustehtävään. Tämä toteutuu mieltämällä ja käsittelemällä kaikki tutkinnon osiot – myös taiteellisessa työssä sovelletut lähestymistavat ja taiteellisten osuuksien antamat “tulokset” – suhteessa asetettuun tutkimustehtävään. 

Yksinkertaistaen: tutkielman tulee avata lukijalle myös se, miten tutkinnon taiteellinen osio eroaa tavallisesta (vaikka kuinkakin laadukkaasta) konsertti- ja/tai tallennesarjasta.

Uuden tiedon ja ymmärryksen tuottaminen

Uuden tuottaminen

Taiteellinen tohtorintutkinto luo aina uudenlaista ymmärrystä tutkittavasta aihealueesta. Tämä voi olla esimerkiksi uutta tietoa, uusia menetelmiä, tuoreita näkökulmia tai taiteen entistä laajempaa saavutettavuutta. Tutkielmaa suunnitellessasi ja kirjoittaessasi sinun on tutkijana tärkeää pohtia, mikä on työsi anti yhtäältä taideyhteisölle ja toisaalta muille lukijoille, mahdollisesti myös suurelle yleisölle.

Taiteellisten tohtoreiden tulee kyetä toimimaan akateemisessa maailmassa taiteellisina tutkijoina. Siksi hyvän tutkielman tulee ilmentää muiden ominaisuuksiensa ohessa myös kykyäsi tutkimuksellisen ajattelun ymmärrettäväksi tekemiseen kielellisessä muodossa. Siitä tulee käydä ilmi:

  • tutkintosi taustalla oleva ajattelu
  • valitsemasi näkökulma
  • käyttämäsi keskeiset käsitteet ja tutkimusaineisto
  • suhteesi tutkimuksen ja/tai taiteenteon perinteisiin
  • tuloksesi, eli mitä olet saanut selville. 

Jaettavuus

Jaettavuus

Yksi tutkielman ydintehtävistä on toimia kirjoittajalleen väylänä oman asiantuntijuuden esittelyyn valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä kirjoitat. Suositeltavaa on, että kirjoitat tutkielmasi pohjalta esitelmiä ja artikkeleita – myös muilla kuin tutkielmasi kirjoituskielellä, ja myös muiden taiteilija- ja tutkijayhteisöjen jäsenille. Asiasi ymmärtämiselle olennaista on sinua ja yleisöäsi yhdistävä perusta. Tämän perustan rakennat esimerkiksi viittaamalla päteväksi tunnustettuun tutkimukseen ja selkeästi esiteltyyn metodologiaan. Tämä pätee myös työsi popularisoimisessa eli suurelle yleisölle ymmärrettävästi viestimisessä, vaikkapa blogin kautta. Popularisoitaessa hankkeesi vaikutusten ja ajankohtaisuuden esittäminen on suuremmassa roolissa kuin edellä mainitussa asiantuntijaviestinnässä.

Tutkimuksen vaikuttavuus (eli sen leviäminen ja hyödynnettävyys) on ratkaisevan tärkeää, kun tuottamasi uusi tieto ja sitä tarvitsevat kohtaavat. Jos uusi ymmärrys ei pääse omaa ansioluetteloasi pidemmälle, työllä ei ole sanottavaa vaikuttavuutta. Siksi oleellista on, että sinulle on kirjoittaessasi selvää, kenelle kirjoitat. Tässä avuksi on esimerkiksi pohtia ohjaajan avustuksella, kenelle taiteellisen prosessin avaaminen on hyödyksi. Työn luonteesta riippuen lukijakuntia voi olla useita. Esimerkiksi jazz-improvisointia tarkastelevan työn ajateltuihin lukijoihin on syytä sisällyttää improvisaatiosta yleisenä taiteen tekemisen menetelmänä kiinnostuneet taiteilijat, tutkijat ja harrastajat – myös akateemisen maailman ulkopuolelta.

Tutkimuksen vaikuttavuudesta tarkemmin esim.: http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/tutkimuksen-vaikuttavuus/