Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluvan tutkielman kirjoittaminen MuTri-tohtorikoulussa: Tutkielman peruspalikat

"Tutkielma" viittaa pieneen tutkimukseen, jolla on tieteen perinteestä nouseva rakenne, esim. paljon käytetty IMRAD-runko (Introduction, Methods, Results And Discussion). Malli toimii hyvänä pohjana tutkielmalle riippumatta sen muodosta. Tämän mallin mukaan toteutettu työ on niin kutsuttu monografia. Tutkielma voi koostua myös useammasta artikkelista ja niille yhteiseksi kirjoitetusta johdannosta (esimerkkejä tästä löydät tieteelliseltä puolelta hakusanalla “artikkeliväitöskirja”). Tohtoriopiskelijan tulee aina suunnitella yhdessä ohjaajan kanssa, mitä toteutustapaa tutkielmassaan noudattaa. Tutkielma voi olla myös ekspositio (ks. kohta Mikä on tutkielma?).

1. Johdanto

Mitä? Miksi? Kenelle? Miten?

  • Työn taustoitus: millainen tutkittava ilmiö on? miten se on rajattu? mikä on valittu näkökulma?
  • Hankkeen perustelu: miksi aihetta pitää tutkia ja miksi sitä on syytä tutkia nimenomaan taiteellisesti
  • Tutkimustehtävän määrittely: tutkimuskysymys/-kysymykset, metodi(t) eli menetelmä(t), teoreettinen viitekehys
  • Aineiston (mukaan lukien esitarkastustekstit, palautteet jne.) sekä mahdollisen olemassa olevan tutkimuksen esittely

2. Aiheen käsittely

  • Raportoidaan tutkimuksellinen prosessi eli tehtävän suorittaminen valituilla lähtökohdilla, metodeilla, aineistoilla ja reunaehdoilla
  • Taiteellisen prosessin reflektointi ja analyysi: taiteellisten osioiden käsittely
  • Ajattelun, oppimisen ja etenemisen tulee välittyä lukijalle
  • Tämä osio on usein tutkielman laajin

3. Johtopäätökset

  • Mitä opit, mitä jäi käsittelemättä?
  • Mitä rajoituksia liittyi menetelmään tai aineistoon: kehitysehdotuksesi tämän suhteen 
  • Miten työsi on lisännyt tietoa tutkittavalla alueella?
  • Voidaanko tuloksia hyödyntää ja miten?
  • Jatkotutkimuksen aiheita

 

Tutkimustehtävän määrittely

Kuten edellä totesimme, tutkielman kirjoittamisessa (ja koko taiteellisessa tohtorintutkinnossa) keskeistä on suunnitelmallisuus. Jatkotutkintosuunnitelmaan kuuluu keskeisesti tutkimustehtävän määrittely, joka vastaa kysymyksiin: Mitä tutkin? Mikä on hankkeeni tarkoitus? Aiheen selvittyä käynnistyy pääasiallisen tutkimustehtävän hahmottuminen. Tehtävän määritteleminen jo suunnitelmavaiheessa auttaa huomattavasti työn hahmottamista ja aloittamista. Tässä vaiheessa kysymykset voivat olla vasta suuntaa-antavia, ja onkin normaalia, että kysymykset elävät ja muuttuvat prosessin edetessä. Tutkimussuunnitelmaa on myös tärkeää päivittää yhteistyössä ohjaajan/ohjausryhmän kanssa. Näin pysyt ajan tasalla etenemisestäsi ja myös muutoksista, jotka osoittavat oppimisprosessin kehityksen.

 

Olemassa oleva tutkimus

Tietoisuus oman aiheen ympärillä tehdystä aikaisemmasta tutkimuksesta on tärkeää, koska sen avulla tutkija liittää työnsä tiettyyn viitekehykseen. Taiteellinen tutkimus on alana suhteellisen uusi, joten aikaisempi tutkimus usein puuttuu. Tästä johtuen myös tutkimustehtävän ja kysymysten laatiminen saattaa tuntua hankalalta. Omaa työskentelyä tukevaa lähteistöä (esim. kirjallisuutta) on kuitenkin usein löydettävissä aihealueen liepeiltä tai samansukuisia kysymyksiä esittäneestä tutkimuksesta – vaikka kohde olisi hyvinkin erilainen. Edeltävän tutkimuksen avulla tutkijan on mahdollista positioida (sijoittaa) itsensä taiteellisen tutkimuksen kentälle.

Oman aihealueen tuntemus voi tarkoittaa aiheesta riippuen hyvin eri suuruista urakkaa, ja raja on aina vedettävä johonkin, jotta tutkielmasta ei tule pelkkää aiheen taustoitusta. Tutkijan on osattava etsiä tietoa (käytyään tarvittaessa tähän perehdyttävillä kursseilla), jotta voi hahmottaa sen tutkimuksen laajuutta – edes oleellisin osin – jota omasta aiheesta on tehty. Ohjauksen yhteydessä opiskelija saa tukea aineiston löytämisen ja keräämisen kysymyksissä sekä keinoja aineiston tarkasteluun. Ei riitä, että viittaa vain yhteen/vanhentuneeseen tutkimukseen tai ei-tutkimuksellisista näkökulmista tehtyihin lähteisiin. Lähtökohtana on, että tutkielmaa kirjoitetaan koko tutkintoprosessin ajan. Käytettävissä oleva aineisto hahmottuu ja rajautuu hanketta toteutettaessa.

 

Metodologia, teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet

Tutkielmassa käytettyjen menetelmien (eli metodologian) ja teoreettisen viitekehyksen sanallistaminen on tärkeää. Ohjaajan tuki ja seminaarityöskentely ovat tässä ratkaisevia. Tutkielman on avattava lukijalle kirjoittajansa taustalla olevan yhteisön (MuTrissa jazz, kansanmusiikki, musiikkiteknologia) käytössä olevia tapoja lisätä ymmärrystä. Tämä tarkoittaa, että tutkielmaan kuuluu olennaisesti selkeästi ajateltu ja kirjoitettu jakso, jossa tehdään selkoa käytetyistä metodeista ja teoreettisista muotoiluista. Ne saattavat eri yhteisöjen kohdalla erota toisistaan huomattavan paljon.

Tutkielmassa käytetyt käsitteet on aina selitettävä ja avattava. Perusperiaatteena on pidettävä sitä, että tutkimustekstin voi tulkita vain yhdellä tavalla. Tutkijan on siis tehtävä selväksi, mitä milläkin keskeisellä (=usein toistuvalla, aiheen määrittelyyn kiinteästi liittyvällä) käsitteellä tarkoittaa. Usein on myös tarkennettava, miten ei halua käyttämäänsä keskeistä käsitettä tulkittavan.